Maailman aids-päivää vietetään 1.12.

• 

Maailmassa elää yhteensä arviolta noin 34 miljoonaa hiv-tartunnan saanutta. Globaalisti uusien hiv-tartuntojen määrä on laskussa ja aids-kuolemien määrä on vähentynyt. Ehkäisevä työ, stigman vähentäminen ja lääkitys ovat olleet tärkeät tekijät muutokset aikaan saamisessa.  Työtä on kuitenkin paljon tehtävänä, jotta saavutettaisiin kansainvälisen teeman mukaisesti ”Nolla hiv-tartuntaa”. Johtajuutta epidemian hallitsemiseen tarvitaan ja valtioiden tulee pitää kiinni tehdyistä sitoumuksista.

Hiv tunnetaan Suomessa huonosti: Joka kolmas 30-39-vuotias suomalainen luulee, että hiv-tartunnan voi saada hyönteisen pistosta tai suutelemalla.

Suomalaisten tiedoissa ja hiv-testiin hakeutumisessa on isoja puutteita. Tilanne selviää Maailman aids-päivän toimikunnan Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

 

Suomessa yli 90 prosenttia hiv-tartunnoista saadaan seksin välityksellä. Tämän tiesi alle puolet kyselyyn vastanneista. Yli 60 prosenttia uskoo, että yleisin tartuntatapa on suonensisäisten huumeiden käyttö.

Tänä vuonna Suomessa on todettu 164 hiv-tartuntaa. Suomessa elää arviolta noin 2 000 hiv-positiivisuudestaan tietoista ja jopa 1 000 tartunnastaan tietämätöntä henkilöä.

Kyselyyn hiv-tiedoista, asenteista ja testauksesta vastasi 30 – 39-vuotiaita suomalaisia marraskuussa 2011.

Hiv-testissä käydään harvoin

Kaksi kolmasosaa vastanneista ei ollut koskaan käynyt omasta aloitteestaan hiv-testissä. Vain viidennes oli käynyt hiv-testissä viimeisen viiden vuoden aikana. Naiset käyvät testeissä hieman useammin kuin miehet. Yleisin syy testaamattomuuteen on se, ettei hiv-tartuntaa pidetä mahdollisena omalla kohdalla.

Hiv voi olla pitkään täysin oireeton ja hiv-testaus on ainoa tapa todeta tartunta. Suomessa joka neljäs hiv-diagnoosi viivästyy ja tartunta todetaan vasta aids-vaiheessa tai lähellä sitä. Varhainen testaus ja diagnoosi ovat ensiarvoisen tärkeitä hoidon kannalta.

Moni vastaajista oli sitä mieltä, että heidän ystävillään tai läheisillään ole hiv-tartuntaa.

Tänä päivänä hiv-positiivisuus ei juuri rajoita ihmisen elämää ja mahdollisuuksia työhön, opiskeluun, harrastuksiin tai perheen perustamiseen. Asenteet ja tietämättömyys muodostavat suuremman esteen kuin hiv-tartunnan saaneen terveydentila.

Suurin osa vastaajista (96 %) tiesi, että hiv ei näy päällepäin ja että lääkityksen avulla hiv-tartunnan saanut voi elää normaalipituisen elämän (76 %). Hiv-tartunta ei näy ihmisestä päällepäin ja harva hiv-positiivinen haluaa julkisesti tai edes lähipiirissään kertoa tartunnastaan. Moni pelkää, että tulee tartunnan vuoksi syrjityksi.

Puolet vastaajista arveli, että tieto läheisen hiv-positiivisuudesta vaikuttaisi jollain tavalla kanssakäymiseen. Noin kolmasosa vastaajista oli sitä mieltä, että hiv-positiivisen pitäisi kertoa tartunnastaan päiväkodissa tai jalkapalloharrastuksessa. Noin viidennes ilmoitti, että tartunnasta kuuluisi kertoa työpaikalla tai koulussa.

Taloustutkimuksen tekemään kyselyyn osallistui 1064 vastaajaa ja kyselyn tulos painotettiin Suomen 30–39-vuotiasta väestöä edustavaksi. Virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Maailman aids-päivän 2011 toimikuntaan kuuluvat: Positiiviset ry, Helsingin Diakonissalaitos, Hiv-tukikeskus, Pro-tukipiste, Suomen Lähetysseura, Suomen HIV/aids-sairaanhoitajayhdistys, SPR ja Väestöliitto. Toimikuntaa rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriö.