Ensikohtaaminen hivin kanssa on ollut täynnä pelkoa, kysymyksiä ja epävarmuutta. 1980-luvulla hi-viruksesta tiedettiin liian vähän ja sitä pelättiin liikaa. Hivin tarina oli pitkään surun, syrjinnän ja menetysten sävyttämää. Samalla se oli myös kertomus lääketieteen läpimurroista ja yhteisöistä, jotka kieltäytyivät luovuttamasta.
Nykyään hiv ei merkitse enää samoja asioita kuin 1980-luvulla. Lääkitys toimii, sitä on saatavilla ja hoitopolut ovat selkeitä. Yksi merkittävimmistä edistysaskelista on ollut se, että tiedetään varmuudella ja uskalletaan sanoa, että lääkitty hiv ei tartu. Tämä on muuttanut niin yksilöiden elämää kuin käsitystä hivistä.
Hivin historia on myös tarina yhteisöjen voimasta. Aktivistit, tutkijat, potilasjärjestöt ja hoitoalan ammattilaiset ovat vuosikymmenten ajan tehneet yhteistyötä murtaakseen stigmaa ja edistääkseen parempaa hoitoa. Stigma ei katoa itsestään – se pitää tehdä tiettäväksi ja murtaa pala palalta.
Hiv on miljoonien ihmisten henkilökohtainen kertomus rohkeudesta, selviytymisestä ja uudenlaisen arjen rakentamisesta. Tämä Maailman aids-päivän erikoisjulkaisu sisältää tarinoita ja pohdintoja hiv-positiivisten ja prep-käyttäjien kokemuksista vuosien varrelta.
Voit lukea Olipa kerran hiv -julkaisun täältä. Saat sen myös painettuna toimistoltamme Kampista sekä myöhemmin muun muassa HUS:in sairaala-apteekista.
Hauskaa lukuhetkeä!