Perustiedot hivistä

Mitä ovat hiv ja aids?

Hiv on pitkäaikainen tartuntatauti, jonka pitkälle edennyttä vaihetta kutsutaan aidsiksi. Ennen toimivaa lääkitystä aidsia on kutsuttu hiv-infektion viimeiseksi vaiheeksi. Lääkehoidon avulla myös aids-vaiheessa olevan hiv-positiivisen puolustuskyky saadaan vahvistettua ja terve elämä hiv-positiivisena voi jatkua.

Hiv on lyhenne englanninkielisistä sanoista Human Immunodeficiency Virus eli ihmisen immuunipuutosvirus. Hi-virus aiheuttaa pysyvän infektion, jonka seurauksena elimistön puolustusjärjestelmään syntyy vaurioita. Virus heikentää tartunnan saaneen puolustuskykyä tuhoamalla auttajasoluja, CD4-lymfosyyttejä. Hiv-infektion eteneminen on hyvin yksilöllistä. Ilman lääkehoitoa aids-vaiheeseen eteneminen kestää keskimäärin 10 vuotta.

Aids on lyhenne englanninkielisistä sanoista Acquired Immune Deficiency Syndrome eli hankittu immuunipuutosoireyhtymä. ”Hankittu” tarkoittaa tässä yhteydessä vastakohtaa synnynnäiselle tai tapaturmaiselle. Aids-vaiheesta on kysymys, kun hiv-positiivisella on vähintään yksi tyypillinen liitännäissairaus. Aids-vaiheen edetessä ihmisen puolustusjärjestelmä on saanut jo merkittäviä vaurioita ja vastustuskyky tauteja kohtaan on alentunut huomattavasti.

Mitä oireita hiv aiheuttaa?

Hiv-infektio voi olla oireeton useita vuosia, joskus jopa yli vuosikymmenen. Osalle tartunnan saaneista kehittyy 1–6 viikon kuluessa tartuntahetkestä ensioireita, jotka ovat tavanomaisten flunssaoireiden kaltaisia.

Tyypillisimpiä ensioireita ovat kurkkukipu, kaularauhasten turvotus, kuume, ihottuma, lihaskivut ja päänsärky. Nämä kaikki ovat tyypillisiä myös monissa tavallisissa virusinfektioissa, eikä pelkkien oireiden perusteella voi tehdä hiv-diagnoosia. Hiv-tartunta voidaan todeta ainoastaan hiv-testillä.

  • Hiv voi olla täysin oireeton useita vuosia.
  • Ensioireita saa vain osa hiv-tartunnan saaneista, eli oireiden perusteella ei voida todeta hiv-tartuntaa.
  • Suomessa arvioidaan olevan noin 600 hiv-positiivista, jotka eivät tiedä omasta tartunnastaan.
  • Ainoa tapa varmistua omasta hiv-statuksestaan on käydä hiv-testissä.

Miten hiv voi tarttua – ja miten ei?

Hiv ei tartu arkisessa kanssakäymisessä. Hiv ei tartu pisaratartuntana esimerkiksi yskiessä eikä esimerkiksi halauksista, suudelmista, astioista tai yhteisen vessan tai suihkun kautta.

Lääkitty hiv ei tartu missään olosuhteissa.

  • Hiv voi tarttua ainoastaan suojaamattomassa seksissä, veren välityksellä tai äidistä lapseen.
  • Hi-virus ei säily tartuttavana ihmisen elimistön ulkopuolella.
  • Happi tuhoaa viruksen nopeasti.

Hiv tarttuu yleensä henkilöltä, joka ei tiedä omasta hiv-tartunnastaan. Suomessa valtaosa uusista hiv-tartunnoista on saatu suojaamattomassa seksissä kumppanilta, joka ei ole tiennyt omasta tartunnastaan.

Hiv voi tarttua suojaamattomassa seksikontaktissa

Tartunnan mahdollisuus on olemassa, jos limakalvoille tai rikkoutuneelle iholle päätyy runsaasti virusta sisältävää kehon nestettä eli verta, siemennestettä, miehen virtsaputken suulle erittyvää limaista nestettä eli “touhutippoja” tai emättimen eritettä. Yhdynnässä emättimeen tartuntariski on suurempi naisella kuin miehellä. Yhdynnässä peräaukkoon tartuntariski on suurempi vastaanottavalla osapuolella, koska peräsuolen pinta vaurioituu helposti ja siinä on paljon verisuonia. Kondomin oikeanlainen käyttö yhdynnässä suojaa tartunnalta.

Suojaamattomassa suuseksissä, jossa siemennestettä, miehen virtsaputken suulle erittyvää limaa tai emättimen eritettä joutuu suuhun, on teoreettinen riski saada tartunta. Muissa kehon eritteissä, kuten syljessä, kyynelnesteessä, virtsassa ja ulosteessa, on niin vähän viruksia, ettei tartunnan vaaraa ole.

Tarttumisen mahdollisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi muut samanaikaiset seksitaudit, kuten klamydia, tippuri ja kuppa, voivat aiheuttaa haavaumia limakalvoille ja siten helpottaa viruksen pääsyä elimistöön.

Hiv voi tarttua verikontaktissa

Hiv voi tarttua yhteisten neulojen, ruiskujen tai muiden piikkihuumeiden käyttöön liittyvien välineiden käytössä. Tämä koskee pääasiassa pistämällä huumeita käyttäviä ihmisiä. Terveysneuvonta ja ruiskujen ja neulojen vaihto on kannattavaa tartuntojen ehkäisyssä. Suomessa todetaan vain muutama hiv-tartunta pistämällä huumeita käyttävien keskuudessa vuosittain.

Hiv voi tarttua verikontaktissa, kuten virusta sisältävän elin- ja verensiirron tai muun verituotteen kautta. Nykyään lähes kaikkialla maailmassa verituotteet kuitenkin testataan, ja Suomessa luovutetun veren testaus aloitettiin jo vuonna 1985. Sen jälkeen Suomessa ei ole tapahtunut yhtään verituotteiden välityksellä saatua hiv-tartuntaa.

Hiv voi tarttua vertikaalisesti

Hivin tarttuminen on mahdollista myös vertikaalisesti eli äidistä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana. Mikäli äidin hiv-tartunta on tiedossa, hivin tarttuminen voidaan estää lääkityksellä. Suomessa on syntynyt vuoteen 2021 mennessä noin 500 hiv-negatiivista vauvaa hiv-positiivisille synnyttäjille. Lue lisää hiv-positiivisten perheen perustamisesta täällä.

Lääkitty hiv ei tartu

Hiv-tartunnan riskiä ei ole tilanteessa, jossa seksiä ilman kondomia on ollut toimivalla lääkityksellä olevan hiv-positiivisen henkilön kanssa. Myöskään prep-lääkityksen ollessa käytössä ei seksitilanteessa ole hiv-tartunnan riskiä.

Hiv-infektio ei näy ihmisestä päällepäin. Myös täysin terveeltä näyttävällä henkilöllä voi olla hiv. Hiv-infektion saanut ei muodosta riskiä ympäristölleen vaan voi toimia yhteiskunnassa lähes kaikissa tehtävissä täysin normaalilla tavalla.

  • Lääkitty hiv ei tartu. Ensimmäisen kerran asiantuntijat totesivat tämän jo vuonna 2008, ja laajat PARTNER-tutkimukset vahvistivat tiedon vuosina 2016 ja 2019. 

Tutkimukset PARTNER1 (2016) ja PARTNER2 (2019) ovat laajoja kansainvälisiä tutkimushankkeita, jotka ovat pystyneet osoittamaan, ettei lääkitty hiv tartu. Tutkimuksissa seurattiin homo- ja heteropareja, joissa hiv-positiivinen käytti hiv-lääkitystä, hänen virustasonsa oli mittaamattomissa ja hänellä oli seksiä ilman kondomia hiv-negatiivisen puolisonsa kanssa.

PARTNER1-tutkimuksessa seurattavia pareja oli vajaa 900. Ensimmäisessä tutkimuksessa raportoitiin yhteensä 58 000 suojaamatonta seksikertaa. PARTNER2 oli jatkotutkimus, johon osallistui vajaa 800 homoparia. Sen aikana raportoitiin yli 76 000 suojaamatonta anaaliyhdyntää. Kummassakaan tutkimuksessa ei esiintynyt yhtään pariskunnan välistä hiv-tartuntaa emätin- tai anaaliyhdynnästä. PARTNER-tutkimuksista voi lukea lisää täältä.

Ensimmäinen toimiva yhdistelmälääkitys hiviin otettiin käyttöön vuonna 1996. Miten lääkitys on sen jälkeen kehittynyt ja mitä vaikutuksia sillä on hiv-positiiviselle?

Miten hiv-tartuntoja voi ehkäistä?

Suomessa valtaosa uusista hiv-tartunnoista on saatu suojaamattomassa seksissä kumppanilta, joka ei ole tiennyt omasta tartunnastaan. Suomessa arvioidaan olevan 500-600 ihmistä, jotka eivät ole tietoisia omasta hiv-tartunnastaan. Kondomin käyttö seksissä on erinomainen keino hivin ehkäisemisessä, mikäli seksikumppanin hiv-status ei ole tiedossa.

Kahden kondomin käyttö päällekkäin ei lisää turvallisuutta. Silloin syntyy enemmän hankausta, joka lisää repeytymisen ja peniksen päältä liukumisen mahdollisuutta. Huonolaatuiset kondomit, esimerkiksi pilailukondomit, eivät suojaa hiviltä. Kondomi on vaihdettava, jos siirrytään yhdynnän aikana ruumiinaukosta toiseen.

Liukuvoiteiden käyttö on suositeltavaa, koska tällöin limakalvovaurioiden mahdollisuus pienenee. Kondomin kanssa käytettäväksi sopivat vesipohjaiset liukuvoiteet. Öljypitoiset liukuvoiteet kuten Nivea, vaseliini tai hierontaöljy syövyttävät lateksista tehtyä kondomia, ja kondomi voi hajota. Tavallista lateksikondomia vahvempia ovat polyuretaanikondomit, joita ovat emättimeen tai peräsuoleen asetettava Femidom ja peniksen päällä pidettävä Durex Avanti. Näiden kanssa voi käyttää öljypohjaista liukuvoidetta ja ne sopivat myös kumiallergikoille.

Suomessa ei ole tapahtunut yhtään vertikaalista, eli äidistä lapseen siirtynyttä hiv-tartuntaa, kun äidin hiv-tartunta on ollut tiedossa ja äiti on saanut hiv-lääkityksen. Koska hiv-tartunta äidistä lapseen on ehkäistävissä, on Suomessa tarjottu jo 90-luvun lopulta alkaen hiv-testiä kaikille raskaana oleville. Hiv-negatiivisia vauvoja on syntynyt hiv-positiivisille synnyttäjille vuoteen 2021 mennessä jo noin 500.

  • Yksi parhaista keinoista ehkäistä hiv-tartuntoja on hiv-testissä käyminen.
  • Kun tietää oman hiv-statuksensa, hiviä voidaan hoitaa tehokkaalla lääkityksellä.
  • Hiv-tartunnan varhainen toteaminen estää myös jatkotartuntoja.

PrEP (Pre Exposure Prophylaxis) 

Hivin ehkäisyyn tuli 2010-luvun alussa uusi, turvallinen ja tehokas keino. Tämä hiv-altistusta edeltävä lääkehoito tunnetaan nimellä prep. Prep on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole hiv-tartuntaa, mutta joilla on suuri riski saada tartunta. Prepin teho on osoitettu useissa tutkimuksissa. Suomessa prep on otettu käyttöön vuonna 2019. Nykyään prepin käyttö on käyttäjälleen maksutonta Suomessa.

PEP (Post Exposure Prophylaxis)

Pep on hiv-tartunnalle altistumisen jälkeen aloitettava estohoito. Estohoito on aloitettava mahdollisimman pian, viimeistään 72 tunnin kuluessa altistustilanteen jälkeen. Merkittävä altistus sisältyy hiv-positiivisen veren, sperman, äidinmaidon tai näkyvästi verisen eritteen joutumisesta limakalvoille, rikkinäiselle iholle tai ihon läpi. Hiv-tartunnan saaneen ollessa toimivalla hiv-lääkityksellä, tiedetään, ettei hiv tartu seksiteitse. Tällöin myöskään pepin aloittaminen ei ole tarpeen.

Miten hiv todetaan?

Hiv-tartunta voidaan todeta ainoastaan hiv-testillä. Hiv-testi tehdään verinäytteestä, joko pikatestillä ottamalla verinäyte sormenpäästä, tai terveydenhuollossa suoniverinäytteellä. Positiivisen pikatestin tulos varmistetaan aina suoniverinäytteellä terveydenhuollossa. 

Hiv-testiin voi hakeutua aikaisintaan, kun riskitilanteesta on kulunut 4-6 viikkoa, mutta negatiivinen testitulos on varma vasta, kun riskitilanteesta on kulunut 3 kuukautta.

Pääseekö hiv-testiin helposti?

Kaikilla on oikeus päästä hiv-testiin ilman lääkärin arviointia. Testiin on päästävä myös anonyymisti ja vieraalla paikkakunnalla. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan hiv-testillä on erikoisasema terveydenhuollossa; testiin haluavalta ei pitäisi kysellä syitä tai kyseenalaistaa testin tarvetta.

Hiv-tartunnan toteamiseen on olemassa myös kotitestejä, joiden avulla testin voi tehdä kotona omassa rauhassa. Hiv-kotitesti on maksullinen. Positiivisen pikatestin tulos varmistetaan aina terveydenhhuollossa suoniverinäytteellä. Kotitestin tekemistä kannattaa harkita tarkkaan, jos ajatus hiv-tartunnan mahdollisuudesta aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa. Terveydenhuollossa testitulos kerrotaan henkilökohtaisesti ja tarvittaessa voidaan järjestää positiivisen testituloksen saaneelle tukea. 

Hiv-testiin voi hakeutua:

  • terveysasemille (myös oman asuinalueen ulkopuolelle)
  • sukupuolitautien poliklinikoille
  • yksityisille lääkäriasemille (testi on maksullinen)
  • opiskelijaterveydenhoitoon
  • matalan kynnyksen testauspaikoille, kuten Positiivisiin tai Hivpointiin

Onko hiv-testi maksullinen?

Julkisissa terveyskeskuksissa ja terveysasemilla hiv-testi on maksuton sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain perusteella. Siellä testin voi myös teettää nimettömänä. Yksityisillä lääkäriasemilla hiv-testi on maksullinen. Hiv-kotitesti on maksullinen. 

Suomessa myydään Autotest VIH sekä Exacto -nimisiä, CE-merkittyjä hiv-kotitestejä. Näitä myyvät verkossa toimivat apteekit ja Hivpointin verkkokauppa. Hiv-kotitestejä voi myös tilata ulkomailta, mutta silloin on tärkeää varmistaa testin luotettavuus (CE-merkintä) ja testin mukana olevien ohjeiden ymmärrettävyys. Ohjeet kannattaa lukea tarkasti ennen testin tekemistä.

Mitä teen, jos hiv-testin tulos on positiivinen?

Jos hiv-testi otetaan julkisessa terveydenhuollossa tai yksityisellä lääkäriasemalla, sinut ohjataan hoitoon oman alueen infektiosairauksien poliklinikalle tai vastaavaan. Hiviä hoidetaan niin yliopistollisten keskussairaaloiden poliklinikoilla kuin aluesairaaloissa.

Jos kotona tekemäsi hiv-pikatesti on positiivinen, kannattaa ottaa yhteyttä omaan terveysasemaan tai työterveyshuoltoon, ja kertoa hiv-pikatestin tuloksesta. Jos ajatus hiv-tartunnan mahdollisuudesta aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa, hiv-testiä ei kannata tehdä kotona. Terveydenhuollossa testitulos kerrotaan henkilökohtaisesti ja tarvittaessa voidaan järjestää hiv-positiiviselle tukea. 

Sivu on viimeksi tarkistettu 19.11.2021