Etusivu > aids

Avainsana: aids

Kategoriat
Hivistä Uutiset

Kuka Suomessa saa hiv-hoitoa? 

Hiv-hoitoa tarjotaan Suomessa kaikille hiv-diagnoosin saaneille riippumatta esimerkiksi tartuntatavasta. Joskus erityistilanteissa voidaan joutua selvittämään esimerkiksi maassaolostatusta ennen hoidon aloitusta, samoin joskus potilaan elämänhallinnan ollessa hyvin vaikeutunutta, voidaan potilaan tilanteesta riippuen hoidon aloitusta siirtää sen verran, että elämäntilanne mahdollistaa lääkityksen säännöllisen toteutumisen. 

Suomessa hivin hoito perustuu tartuntatautilakiin (1227/2016). Hiv on luokiteltu valvottavaksi tartuntataudiksi. Tämä tarkoittaa, että hoidon järjestämisessä noudatetaan erityisiä säädöksiä, joiden tavoitteena on estää taudin leviäminen ja taata potilaalle laadukas hoito. Asiakasmaksulain nojalla hiv-infektion tutkimus, hoito ja tarvittavat lääkkeet ovat potilaalle maksuttomia.

Saavatko Suomessa kaikki hiv-hoitoa?

Suomessa ei jätetä ketään hiv-positiivista hoidotta. Hoitamaton hiv-infektio on edelleen hengenvaarallinen sairaus. Potilaan itsensä lisäksi myös potilaan ympäristö hyötyy siitä, että potilaat käyttävät lääkkeitä säännöllisesti, koska hyvässä hoitovasteessa oleva infektio ei tartu muihin ihmisiin. 

Voiko olla tilanne, jossa hiv-hoito evätään joltakin henkilöltä? 

En osaa kuvitella tilannetta, että hiv-positiivisen hoito häneltä evättäisiin.  

Miten hoitoa saa? 

Hiv-diagnoosin tehnyt yksikkö, esim. terveysasema tai työterveyslääkäri tekee lähetteen infektiosairauksien poliklinikalle oman alueen yliopistolliseen sairaalaan tai keskussairaalaan, josta käsin potilaaseen ollaan yhteydessä. Jos maahanmuuttajalla tai Suomeen paluumuuttajalla on diagnoosi jo ennestään tiedossa, kannattaa hänen olla yhteydessä esimerkiksi oman asuinkunnan terveysasemalle, josta voidaan tehdä lähete alueen infektiopoliklinikalle tai sinne voi yrittää olla itsekin suoraan yhteydessä. Myös Positiiviset ja Hivpoint voivat auttaa yhteydenotossa hoitoyksikköön. 

Hiv-hoidon perustana on antriretroviraalilääkitys, yleisesti puhutaan hiv-lääkityksestä. Hoidon tavoitteena on hallita hi-viruksen aiheuttamaa infektiota. Lääkityksen avulla virus voidaan pitää tehokkaasti kurissa ja estää taudin eteneminen. Hiv ei myöskään tartu eteenpäin, eli lääkitty hiv ei tartu. 

Vastaajana infektiolääkäri Jussi Sutinen (HUS).

Kategoriat
Positiivisten kokemuksia Poveri Uutiset

Maailman aids-päivän erikoisjulkaisu nyt luettavissa

Ensikohtaaminen hivin kanssa on ollut täynnä pelkoa, kysymyksiä ja epävarmuutta. 1980-luvulla hi-viruksesta tiedettiin liian vähän ja sitä pelättiin liikaa. Hivin tarina oli pitkään surun, syrjinnän ja menetysten sävyttämää. Samalla se oli myös kertomus lääketieteen läpimurroista ja yhteisöistä, jotka kieltäytyivät luovuttamasta.  

Nykyään hiv ei merkitse enää samoja asioita kuin 1980-luvulla. Lääkitys toimii, sitä on saatavilla ja hoitopolut ovat selkeitä. Yksi merkittävimmistä edistysaskelista on ollut se, että tiedetään varmuudella ja uskalletaan sanoa, että lääkitty hiv ei tartu. Tämä on muuttanut niin yksilöiden elämää kuin käsitystä hivistä.

Hivin historia on myös tarina yhteisöjen voimasta. Aktivistit, tutkijat, potilasjärjestöt ja hoitoalan ammattilaiset ovat vuosikymmenten ajan tehneet yhteistyötä murtaakseen stigmaa ja edistääkseen parempaa hoitoa. Stigma ei katoa itsestään – se pitää tehdä tiettäväksi ja murtaa pala palalta.

Hiv on miljoonien ihmisten henkilökohtainen kertomus rohkeudesta, selviytymisestä ja uudenlaisen arjen rakentamisesta. Tämä Maailman aids-päivän erikoisjulkaisu sisältää tarinoita ja pohdintoja hiv-positiivisten ja prep-käyttäjien kokemuksista vuosien varrelta.

Voit lukea Olipa kerran hiv -julkaisun täältä. Saat sen myös painettuna toimistoltamme Kampista sekä myöhemmin muun muassa HUS:in sairaala-apteekista.

Hauskaa lukuhetkeä!

Kategoriat
Uutiset Yhdistys

Maailman aids-päivän muistotilaisuus

Tervetuloa 1.12. hiljentymään ja muistamaan aidsiin menehtyneitä ja muita läheisiä. Tule sytyttämään kynttilä heidän muistolleen sekä paremman maailman puolesta. Tunnelmallisessa tilaisuudessa on muutamia puheita ja esiintymässä Out ’n loud -kuoro.

Tänä vuonna tapahtuma järjestetään Kallion kirkon kappelissa, jonne on vapaa pääsy. Tilaisuus alkaa kello 17 ja kestää noin 30 minuuttia. 

Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Artikkelit Poveri

Hiv-rokotteen tutkimus on edennyt koevaiheeseen ihmisille

Ovatko laajasti neutralisoivat vasta-aineet avain hiv-tartunnan ehkäisevän rokotteen läpimurtoon?

Hi-viruksen tartunnan estävän rokotteen ensimmäiset kokeet on aloitettu testiryhmiin osallistuville ihmisille. Testattavassa rokotteessa käytetään samaa teknologiaa kuin korona-rokotteissa. Rokote opettaa puolustusjärjestelmälle viruksen ihmisen soluun käyttämän proteiinin rakenteen. Sen seurauksena immuunijärjestelmä alkaa tuottamaan vasta-aineita proteiinille. Hiv-rokotteen ensimmäisessä testivaiheessa tutkitaan, luovatko rokotteen ensimmäiset annokset ja vahvistusannokset vasta-aineita ihmisen puolustusjärjestelmän B-soluiksi nimitetyissä soluissa ja vaikuttavatko ne hi-viruksen eri kantoihin. 

Myös jo tartunnan saaneen hiv-positiivisen kehossa syntyy vasta-aineita. Nämä vasta-aineet kohdistuvat yleensä sellaisiin viruksen osiin, jotka ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Tästä syystä ihmisen omat vasta-aineet eivät tunnista viruksen uusia muunnoksia. Silti on huomattu, että jotkut hiv-positiiviset kehittävät luonnostaan vasta-aineita, jotka kohdistuvat viruksen immuunijärjestelmään kätkeytyviin osiin. 

Uusissa mRNA rokotteissa on monia etuja verrattuna entisentyyppisiin rokotteisiin

Uudentyyppisiä mRNA -rokotteita on helppo valmistaa nopeasti ja ne hajoavat kehossa nopeasti, jolloin niiden aiheuttamat sivuvaikutukset ovat epätodennäköisiä. Ensimmäiset rokotteet muodostivat niin vahvan vasteen, että se muodosti ongelman tutkimuksen alkuvaiheissa. Kehitystyössä vastetta on saatu lievemmäksi. 

Sosiaalisessa mediassa on esiintynyt huolestuneita kannanottoja, että rokotteissa käytetty teknologia muuttaa ihmisen geenejä. Viestinviejä RNA-ketjut (ribonukleiinihapot) ovat kaikkialla esiintyviä lyhyitä nukleiinihappoketjuja, jotka toimivat solujen viestinviejinä. mRNA -lyhenteessä ‘m’ tarkoittaa englanninkielistä sanaa ‘messenger’ – viestinviejä. Ne tulkitsevat perimän (DNA:n) ohjeita ja kuljettavat ne soluihin ohjaamaan niitä valmistamaan tiettyä proteiinia. Ne eivät pysty toimimaan päinvastaiseen suuntaan ja muuttamaan geenejä. 

Koronarokotteen tapauksessa rokotteen viestinviejä-proteiinit ohjeistavat soluja muodostamaan koronan piikkiproteiinia, mikä saa puolestaan kehon valmistamaan omat vasta-aineet virukselle. Hiv-rokotteessa tarvitaan suurempi valikoima viruksen proteiineja, että ihmisen keho pystyy tuottamaan toimivan vasta-aine vasteen virukselle. Viestia vievä RNA ohjeistaa tässä tapauksessa soluja tuottamaan useita hi-viruksen partikkeleita (virus-like particles – VLPs). Tätä tekniikkaa käytetään papillomavirusrokotteissa. Rokote ei sisällä viruksen kopioitumisohjetta. Siksi se ei voi aiheuttaa hiv-infektiota. 

Rokotteita kehitettäessä eläinkokeet ja ensimmäiset (faasi-1) kokeet ihmisillä tuovat esiin toimimattomat vaihtoehdot ja vaikutusmekanismit. Tämä voi viedä vuosia. Ainoastaan kokeilla voidaan todeta, synnyttääkö rokote riittävän vasteen hi-viruksen tarttumiseen tai hiv-infektion lieventymiseksi. 

Lähteitä:
aidsmap.com/about-hiv/could-mrna-vaccine-protect-against-hiv 
poz.com/article/hiv-mrna-vaccine-trial-now-underway
thebodypro.com/article/mrna-vaccine-covid-19-hiv