LAB-ammattikorkeakoulun opiskelija Juulia Kelan sekä ensihoidon lehtori Tia Windahlin 10.12.2024 julkaisema artikkeli ”Lääkitty hiv ei tartu! Hiv-stigma on edelleen yleistä terveydenhuollossa” käsittelee hiviin liittyvää tietotasoa terveydenhuollossa ja erityisesti ensihoidossa. Artikkeli perustuu sekä aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin, että heidän tuottamaansa kyselyyn, jossa kartoitettiin ensihoitajien hiviin liittyvää tietotasoa. Julkaisemme artikkelin kirjoittajien luvalla. Alkuperäinen juttu on luettavissa täällä.
Lääkitty hiv ei tartu! Hiv-stigma on edelleen yleistä terveydenhuollossa
Kirjoittajat: Juulia Kela & Tia Windahl
Suomalaiset hiv-järjestöt sekä Euroopan laajuiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hiv-positiiviset kohtaavat terveydenhuollossa syrjintää ja epäasiallista kohtelua terveydenhuollon työntekijöiltä. Terveydenhuollossa koettu hiv-stigma johtuu usein työntekijöiden tiedon puutteesta hivin tartuntatavoista, hiv-lääkityksestä ja -stigmasta. Tässä artikkelissa käsitellään kyselytutkimuksen tuloksia, joilla kartoitettiin Suomessa työskentelevien ensihoitajien hiv-tietotasoa ja asenteita hiv-positiivisia ja hiviin liittyviä marginaaliryhmiä kohtaan.
Helmikuussa 2024 Positiiviset ry:n toiminnanjohtaja Sini Pasanen esitteli Suomen HIV Stigma-Index–kyselytutkimuksen tuloksia Helsingin yliopistolla. Positiiviset ry on suomalainen hiv-positiivisten edunvalvontajärjestö, joka tarjoaa esimerkiksi seksuaalineuvontaa ja vertaistukea (Positiiviset ry 2024a). Tässä artikkelissa käytämme hiv-lyhenteen pienellä kirjoitettua versiota, seuraten Suomen hiv-järjestöjen kirjoitusmuotoa, jonka tarkoitus on siirtyä lääketieteellisestä lyhenteestä sanaksi, joka kuvaa enemmän hivin kanssa jokapäiväistä elämistä. Stigmalla viitataan piirteisiin, jotka häpäisevät kantajansa. Järjestön mukaan hiv-stigmaan liittyvät negatiiviset viestit ja stereotypiat ovat “yleisin syy sille, että hiv-positiivisella on negatiivisia ajatuksia itsestään” (Positiiviset ry 2024b). Stigma-Index-tutkimuksella kartoitetaan hiv-positiivisten ihmisten kokemuksia stigmasta ja syrjinnästä, ja tutkimusta on toteutettu yli 100 maassa vuodesta 2008 lähtien. Suomessa tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa.
Tulokset antoivat tylyn kuvan siitä, miten suomalaisessa terveydenhuollossa otetaan vastaan hiv-positiivisia henkilöitä. Kyselyn vastaajat kertoivat, että terveydenhuollon henkilökunnan keskuudessa esiintyy vieläkin ennakkoluuloja, tietämättömyyttä hivistä ja hiv-lääkityksestä, ja asiatonta pelkoa hivistä ja sen tartuttavuudesta. Kyselyyn vastanneista 11 % oli tehnyt kuluneen vuoden aikana valinnan olla hakeutumatta terveydenhuoltoon positiivisen hiv-statuksensa takia. Pasanen (2024) kertoi esitelmässään että “räikeitäkin epäkohtia haastateltavien keskuudessa on nostettu esille jopa vuoteen 2018 saakka ja erityisesti asioitaessa terveydenhuollon eri palveluissa” . Tieto haastateltavan hiv-positiivisuudesta on johtanut esimerkiksi siihen, että hoitohenkilökunta on hoitotilanteessa olettanut hiv-positiivisen henkilön käyttävän huumeita, tai elämänhallinnan olevan heikkoa. Yksi haastateltava kertoi, että “vuonna 2022 sairaanhoitaja sanoi minulle annettuaan terveyskeskukselle lääkärin hoitoajan, että ethän sitten vain tartuta lääkäriä hoitotilassa ” (Positiiviset ry 2024c, 30). Tämän takia terveydenhuollon työntekijöiden hiv-tietoisuuden tarkempi kartoittaminen on tärkeätä, ja se otettiin tutkimuksen aiheeksi.
Kysely ensihoitajien hiv-tietoisuudesta ja asenteista
Ensihoitajien tietoisuutta ja asenteita hivistä kartoitettiin elokuussa 2024 Webropol-kyselyllä, joka jaettiin Ensihoidon uutiset –Facebook sivuille. Tutkimuksen kysymykset olivat Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) ja Euroopan AIDS Clinical Societyn (EACS) tutkimuksesta (ECDC 2024) jossa pyritään ymmärtämään paremmin hiv-tietoisuutta ja asenteita terveydenhuollon ympäristöissä. Kysely oli auki 5.8–8.9.2024, ja vastauksia saatiin yhteensä 66. Hieman yli puolet vastaajista olivat naisia (55 %), hieman alle puolet olivat miehiä (44 %) ja 2 % vastasi olevansa muunsukupuolisia. Kahdeksankymmentäviisi prosenttia vastaajista olivat hoitotason ensihoitajia ja enemmistö (70 %) on työskennellyt terveydenhuollossa 10 vuotta tai enemmän. Suuri osa kyselyyn vastanneista ensihoitajista ovat tietääkseen kohdanneet pienen määrän hiv-positiivisia ihmisiä. Hieman alle puolet (47 %) vastaajista olivat kohdanneet työssään alle viisi hiv-positiivista ihmistä viimeisen vuoden aikana, ja noin puolet (44 %) eivät tietääkseen olleet kohdanneet yhtään hiv-positiivista.
Ensihoitajilla puuttuvaa tietoa hivistä
Suurella osalla vastaajista oli puuttuvaa tietoa hivin tartuntaan ja ehkäisyyn liittyvistä keskeisistä käsitteistä. Hieman yli puolet (52 %) kyselyyn vastanneista ensihoitajista eivät tienneet, että hiv-positiiviset, jotka ovat tehokkaassa hoidossa ja joilla virusmäärä on mittauskynnyksen alapuolella, eivät voi tartuttaa hi-virusta seksiteitse. Samaa vahvisti mielipidekysymys lyhyestä hiv-lääkekuurista altistuksen jälkeen. Vain viidesosa (20 %) vastaajista olivat samaa mieltä, että lyhyt hiv-lääkekuuri mahdollisen hiv-altistuksen jälkeen estää virusta tarttumasta elimistöön. Samaan sävyyn, vain alle viidesosa (18 %) vastaajista tiesivät PrEP-lääkityksen merkityisen – eli suuri enemmistö (82 %) ei tiennyt tai oli eri mieltä siitä, että henkilö, jolla ei ole hiv-tartuntaa, voi ottaa hiv-lääkkeitä estääkseen hiv-tartunnan. PrEP, eli pre-exposure prophylaxis, on hiv-altistusta edeltävä lääkehoito, joka tuli käyttöön 2010-luvun alussa (Hivpoint 2024a). Vastaajista alle kuudesosa (15 %) oli saanut koulutusta hiviin liittyvästä stigmasta ja syrjinnästä, ja 44 %:lle koulutukseen kuului tietoa infektioiden torjumiseksi altistumisen jälkeisestä ennaltaehkäisystä (PEP). Matala hiv-koulutustaso voisi selittää sen, että vain puolet vastaajista tiesivät, että lääkitty hiv ei tartu, ja että PREP- ja PEP-lääkitykset estävät mahdollisen hiv-tartunnan.
Kysely kartoitti ensihoitajien toimintaa hiv-positiivisten hoitotilanteissa. Enemmistö vastaajista (73 %) kertoi käyttävänsä hanskoja hiv-positiivisten hoidon kaikissa vaiheissa, ja viidesosa (20 %) kertoi käyttävänsä tuplahanskoja. Hieman alle puolet vastaajista (48 %) kertoi olevan vähän huolissaan hiv-positiivisen haavojen sitomisesta tai hoitamisesta, ja kuudesosa (16.7 %) kertoi olevansa huolissaan tai erittäin huolissaan. Samoin yli puolet (56,1 %) kertoivat olevansa vähintään vähän huolissaan verikokeen ottamisesta hiv-positiiviselta. Hieman alle puolet (48 %) vastaajista kertoi, että työpaikoiltaan löytyy standardoidut käytännöt, joilla voi vähentää riskiä saada hiv-tartunnan, ja 65 % ilmoitti, että toimipisteessään on altistumisen jälkeistä lääkitystä (PEP) koskeva ohjeistus neulanpistotapaturmien varalle.
Kyselyllä saatiin tietoa myös ensihoitajien asenteista eri ryhmiä kohtaan, joissa hiv-stigma ja muut negatiiviset yhteiskunnalliset asenteet voivat kohdata. Kuudesosa (16 %) kertoi olevansa eri mieltä tai täysin eri mieltä siitä, että hiv-positiivisten naisten tulisi saada synnyttää lapsia halutessaan. Melkein neljäsosa vastaajista (24 %) ei haluaisi hoitaa pistämällä laittomia huumeita käyttäviä potilaita. Vastaus heijastaa ECDC:n (2024) laajan tutkimuksen tuloksia, jossa myös neljäsosa (25 %) vastaajista ei haluaisi hoitaa pistämällä laittomia huumeita käyttäviä potilaita. Haluttomuus hoitaa muita ryhmiä, joissa on hiv-positiivisia, oli kyselyn mukaan vähäistä, mutta silti merkittävää. Viisi prosenttia ei haluaisi hoitaa miehiä, joilla on seksiä miesten kanssa, eikä seksityötä tekeviä , ja 7 % ei haluaisi hoitaa transsukupuolisia. Yhdessäkään kyselyyn vastanneen työyksikössä ei ole kirjallisia ohjeita hiv-positiivisten suojelemiseksi syrjintää vastaan.
Tutkimuksen tuloksien mukaan suomalaisilla ensihoitajilla on siis puuttuvaa tietoa hiv-lääkityksestä ja sen merkityksistä. Lääkitty hiv ei tartu seksiteitse, ja PEP- ja PrEP hiv-lääkekuurit estävät tarttumisen hiv-negatiivisille. Tämä koskee myös raskaana olevia: jos raskaana oleva on toimivalla hiv-lääkityksellä, lapsi syntyy todennäköisesti terveenä. Suomessa on syntynyt arviolta 500 hiv-negatiivista lasta hiv-positiiviselle vanhemmalle (Hivpoint 2024b). Kuten Positiiviset ry:n Sini Pasanen (2024) kertoi Stigma-Indexin tuloksien myötä, “ihmisarvoinen sosiaali- ja perusterveydenhoito kuuluu kaikille, mutta hiv-stigma on edelleen yleistä terveydenhuollossa. Tästä syystä terveydenhoidon ammattilaisille ja alan opiskelijoille tulee tuottaa ajan tasalla olevaa tietoa hivistä.”
Hiv-infektiota käsittelevää tietoa olisi hyvä jakaa ensihoidon työpaikoilla sekä ensihoidon opiskelijoille infektiota käsittelevillä kursseilla. Suomen hiv-strategia 2018–2020 on jo esittänyt, että terveydenhuollon toimijoiden koulutuksen lisääminen hivin ja hivin kannalta keskeisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten kohtaamisesta on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä hiv-stigman vähentämiseksi (Liitsola et al 2017). Suomen Stigma-Indexin tulosten perusteella laaditut toimenpidesuositukset kertovat samaa: suomalaisessa terveydenhuollossa on luotava hoitolinjauksia ja työtapoja, joissa hiv-positiivisia ja marginaaliryhmiin kuuluvia kohdataan tasa-arvoisesti (Positiiviset ry 2024c). Haluttomuus hoitaa hivin kannalta keskeisiin ryhmiin kuuluvia voi johtua tiedon ja koulutuksen puutteesta. Tietoisuus hivistä vähentää stigmaa.
Lähteet
European Centre for Disease Prevention and Control. 2024. HIV stigma in the healthcare setting: Monitoring implementation of the Dublin Declaration on partnership to fight HIV/AIDS in Europe and Central Asia. Viitattu 20.10.2024. Saatavissa https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/hiv-stigma-healthcare-setting-monitoring-implementation-dublin-declaration
Hivpoint. 2024a. Prep – hivin ennaltaehkäisylääke. Viitattu 29.11.2024. Saatavissa https://hivpoint.fi/prep-hivin-ennaltaehkaisylaake/
Hivpoint 2024b. Hiv ja raskaus. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://hivpoint.fi/tietoa-hiv-tartunnan-saaneelle/hiv-ja-raskaus/
Liitsola, K., Brummer-Korvenkontio, H., Hiltunen-Back, E., Kauppinen, J., Keronen, J., Pasanen, S., Ristola, M., Sutinen, J., Strömberg, A. 2017. Suomen hiv-strategia 2018–2020: Ehkäise, testaa, hoida. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/135646
Pasanen, S. 2024. Positiiviset ry:n stigmaluento. Seminaari Helsingin yliopistolla 27.02.2024.
Positiiviset ry. 2024a. Yhdistys. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.positiiviset.fi/yhdistys/
Positiiviset ry. 2024b. Mielenterveyden haasteet ja stigma kulkevat käsi kädessä. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa https://www.positiiviset.fi/2024/10/mielenterveyden-haasteet-ja-stigma-kulkevat-kasi-kadessa/
Positiiviset ry. 2024c. People Living with HIV Stigma Index 2.0. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.positiiviset.fi/hallinta/wp-content/uploads/2023/09/WEB_Stigma-Index-Suomi-2023.pdf
Kirjoittajat
Juulia Kela opiskelee ensihoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa, ja tekee Helsingin yliopistolla väitöskirjaa hivin rikollistamisesta Suomessa.
Tia Windahl työskentelee LABissa ensihoidon lehtorina.