Yhteinen kurssi kaikille hiv-positiivisille järjestetään tänä vuonna kaksi kertaa. Ensimmäinen kurssi järjestetään keväällä 19.5.–21.5.2023. Viikonloppukurssilla kokoonnutaan yhteen, nautitaan vertaisuuden tunnelmasta ja käsitellään ihmissuhteisiin ja omaan hyvinvointiin liittyviä teemoja. Kurssit järjestetään pääkaupunkiseudulla ja ne kestävät perjantaista sunnuntaihin.
Kevään kurssin ohjelma alkaa perjantaina iltapäivällä tutustumisella ja yhteisellä ruokailulla. Lauantaiaamuna virittelemme keskustelua ajankohtaisista asioista hiv-hoidosta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Lauantaina lisäksi tarjolla taideterapeuttista työskentelyä ohjaajan kanssa, mikä jatkuu vielä sunnuntaiaamupäivän. Ohjelman väleissä ja illalla on aikaa vapaamuotoiselle yhdessäololle esimerkiksi saunottelun merkeissä.
Tarkempi ohjelma tulee ilmoittautumisen jälkeen lähempänä kurssiajankohtaa, lisätietoja voi kysellä myös yhteisötyöntekijä Tapulta, tappu@positiiviset.fi.
Lapsiperheille järjestetään kesällä 2023 viikon mittainen leiri. Kesän leirillä hauskaa ohjelmaa niin lapsille kuin aikuisille!
Ohjatun toiminnan lomassa tavataan muita hiv-positiivisia ja heidän läheisiään, vaihdetaan kokemuksia ja nautitaan rentouttavasta yhdessäolosta. Vertaisporukalla vietettävälle leirille ovat tervetulleita kaikki perheet, joissa yksi tai useampi perheenjäsen on hiv-positiivinen.
Leiri järjestetään 10.-15.7.2023 pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa lomakeskuksessa.
Omavastuu 40 € / aikuinen, lapset ilmaiseksi.
Ilmoittautuminen leirille Positiivisten toimistolle 11.4.2023 mennessä sähköpostitse (positiiviset@positiiviset.fi) tai puhelimitse (09 692 5441).
Peer support course for families with children
You are warmly welcome to the Positiiviset family camp in July 2023 (10.-15.7.). A week-long summer camp has fun and entertaining program for both children and adults!
The camp is held with a peer group, so you can meet other HIV-positive people, exchange experiences and enjoy a relaxing time together. All families where one or more family members are living with HIV are welcome to the camp.
The camp is located in a resort, which is in the Helsinki capital region.
The participation fee is 40 € for the whole week for adult participants. Children can join the camp for free.
Registration to the Positiiviset office by April 11th 2023, via e-mail (positiiviset@positiiviset.fi) or phone (09 692 5441).
Positiivisten uusi infokirje Pikku-Poveri on täällä! Jatkossa voit saada sähköpostiisi kuukausittaisen koosteen tulevista tapaamisista, tapahtumista, leireistä ja kursseista. Kirjeessä on suorat linkit Positiivisten tapahtumakalenteriin, joiden kautta pääsee lukemaan lisätietoa ja tarkastelemaan mahdollisia ilmoittautumisohjeita.
Tilaamalla Pikku-Poverin saat joka kuukausi tiedon tulevista tapahtumista ja Positiivisten toiminnasta suoraan sähköpostiisi.
Pikku-Poveri julkaistaan 10-12 kertaa vuodessa. Tilauksen voi peruuttaa koska tahansa. Jätä sähköpostisi alla, ja jää odottelemaan seuraavaa infokirjettä!
Positiiviset hakee vakituiseen työsuhteeseen Helsinkiin tekijää suunnittelemaan, kehittämään ja toteuttamaan vertaistukea ja vapaaehtoistoimintaa.
Haemme ihmistäluomaan mahdollisuuksia kohtaamisille, rohkaisemaan ihmisiä kohtaamisiin ja ideoimaan keinoja hyvinvoinnin edistämiseen yhdessä Positiivisten muun henkilökunnan ja aktiivisten toimijoiden kanssa.
Tehtäviin kuuluu ensisijaisesti valtakunnallisen vertaistukitoiminnan koordinointi ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, mutta myös viestintää, asiakastyötä sekä yhteistyötä sidosryhmien kanssa.
Edellytämme sinulta organisointikykyä, innovatiivisuutta, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, sitoutumista asiakaslähtöiseen toimintaan sekä järjestötoiminnan tuntemusta. Lisäksi tehtävässä vaaditaan sujuvaa suomen ja englannin kielen taitoa.
Katsomme eduksi soveltuvan korkeakoulututkinnon, ammatilliset lisäkoulutukset, esiintymiskyvyn ja -valmiuden, kielitaidon sekä kokemuksen monikulttuurisessa ympäristössä toimimisesta.
Työhön sisältyy jonkin verran ilta- ja viikonlopputöitä sekä matkustamista. Työ tapahtuu pääsääntöisesti Positiivisten toimistolla Helsingissä.
Joukkoomme etsitään persoonaa, joka voi olla juuri valmistunut tai jo pidempään järjestötyössä vertaistukea ja toimintaa eteenpäin vienyt aktiivinen yhteisön osa.
Vertaistuen koordinaattorina osaamisesi voi olla monenlaista. Kerro itsestäsi ja osaamisestasi meille sinun näköiselläsi hakemuksella 5.3.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen sini.pasanen@positiiviset.fi
Palkka on osaamisesta ja kokemuksesta riippuen 2450–2950 euroa kuussa.
Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Sini Pasanen puh. 044 5544 556. Ti 21.2. klo 14–15 ja ti 28.2. klo 14–15.
Positiiviset ry on vuonna 1989 perustettu hiv-järjestö, joka tarjoa tukea, neuvontaa, vertaistukea ja asiantuntijuutta hiviin sekä hivin kanssa elämiseen liittyen.
Tervetuloa mukaan omatoimiselle talviurheiluretkelle 6.–10.3.2023! Retkelle voivat osallistua positiiviset ja heidän läheisensä. Jokainen osallistuja kustantaa ja hoitaa itse matkansa. Ruokailut valmistetaan yhdessä talkoohengessä. Yhdistys kustantaa majoituksen ja ruokatarvikkeet sekä välinevuokria suoritettua varausmaksua vastaan.
Majoitus on yhteismajoitus kuuden hengen perinteisissä hirsimökeissä. Jokainen mökki on uniikki ja oma yksilönsä. Monipuoliset luontoreitit avautuvat mökkien ympärillä. Paikan päälle on hyvät yhteydet julkisilla liikennevälineillä.
Ilmoittautumiset
Ilmoittautumisaikaa on 20.2. saakka niin kauan kuin paikkoja riittää. Vahvistat paikkasi 40 euron varausmaksulla. Maksuohjeet tulevat ilmoittautumisen vahvistusviestissä. Varausmaksu käytetään välinevuokriin ja sisäurheilupaikkojen maksuihin. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täällä.
Lisätietoja tarvittaessa Positiivisten yhteisötyöntekijä Tapulta. Yhteystiedot löytyvät täältä.
Lue Poveri digiversiona täältä. Jäsenet saavat myös Poverin fyysisen version postissa heti, kun se tulee painosta.
Pääkirjoitus: Jaana Tiiri
Uusi vuosi on käynnistymässä ja ilmassa on innostusta! Käsissäsi olevasta Poverista löydät viimeiset vuoden 2022 kuulumiset, katsauksen Positiivisten toimiston tyyppeihin ja tietoa uuden vuoden 2023 toiminnasta. Monenlaista on luvassa: tapahtumia, tapaamisia ja tukea sekä kasvokkain että verkossa. Tutustu ja tule mukaan!
Olen toiminut nyt Positiivisissa vertaistuen koordinaattorina keväästä 2022 lähtien. Reiluun puoleen vuoteen on mahtunut paljon meininkiä, uuden oppimista ja ihmisiin tutustumista. Kiitos kaikille, joiden kanssa olen saanut jutella, kuulla toiveista ja tarinoista yhdistyksen poluilta ja suunnitella toimintaa. On ollut ilo! Vaikka uudessa työpaikassa on aina jännittävää aloittaa, on minusta koko ajan tuntunut, että minut on otettu lämpimästi vastaan.
Vertaistuen koordinaattori Jaana ja toimistokoira Ritu, joka vierailee välillä Positiivisten tapaamispaikassa Kampissa ilostuttamassa kaikkia kävijöitä.
Positiivisten yhteisö on ainutlaatuinen. Täällä ihmiset ovat sitoutuneita ja rakentaneet ympärilleen tilaa, jossa olla rauhassa oma itsensä vuosien ja vuosikymmenten ajan. Tähän yhteisöön ja tilaan on hyvä tulla, helppo tulla kuulluksi ja kaikki kokevat tärkeäksi sen, että toisia kannatellaan, oli elämäntilanne mikä hyvänsä. Positiivisten toimintaan ihmiset tulevat hyvin moninaisista paikoista ja elämäntilanteista, mutta täällä toisia tuetaan, kun itse ei jaksa. Saadusta tuesta aukeaa hyvä kehä: kun on saanut tukea, haluaa tarjota saman kokemuksen muille. Sitä vertaistuki parhaimmillaan on.
Haluan pitää syvällä muistissani kaikki nämä kokemukset, kun suunnittelemme ja pohdimme vuoden 2023 toimintaa. Miten saisimme levitettyä Positiivisten sanaa niin, että kaikki tukea ja yhteisöä tarvitsevat saisivat kuulla meistä, uskaltaisivat liittyä joukkoon ja laajentaa porukkaamme? Toiminnan on oltava sellaista, että jokaiselle olisi helppoa ja turvallista tulla mukaan. Tämän vuoksi 2023 toimintaan osallistumisen kynnystä madalletaan edelleen esimerkiksi helposti lähestyttävän Discord-verkkoalustan luomisella ja kokeilemalla maailmalla muissa hiv-järjestöissä toiminutta kaveritoimintaa.
Onko sinulla ajatuksia, intoa ja ideoita tulevaan vuoteen? Antaa tulla vaan! Parasta tässä hommassa on yhdessä tekeminen. Kaikki lähtee siitä. Täältä tullaan, vuosi 2023.
Maailman aids-päivän toimikunta tuotti vuonna 2022 kaksi esitettä hivistä seitsemällä eri kielellä. Esitteiden tarkoitus on tehdä hiviin liittyvästä tiedosta entistä saavutettavampaa.
Materiaalit tarjoavat hyödyllistä yleistietoa kaikille, jotka haluavat tietoa hivin tarttumisesta, tartunnan ehkäisemisestä ja hivin hoidosta Suomessa.
Esitteet on tehty lisäämään tietoa hivistä ja hivin hoidosta erityisesti maahan muuttaneille ihmisille. Ensimmäisessä esitteessä käydään läpi hiv-tartuntoihin liittyviä perusasioita ja tapoja ennaltaehkäistä tartuntoja. Toisen esitteen tarkoituksena on avata Suomen terveydenhoitojärjestelmää ja sen kautta tukea hiv-positiivisia hakeutumaan hoitoon Suomessa.
Esitteet on suunniteltu käteviksi A4-kokoisiksi korteiksi, jotka toimivat myös julisteena seinällä.
Materiaalit on vapaasti ladattavissa ja hyödynnettävissä
Materiaaleja voi hyödyntää hiviin ja terveyteen liittyvässä neuvonnassa asiakkaiden kanssa esimerkiksi vastaanottokeskuksissa, terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja oppilaitoksissa.
Materiaaleja voi pitää esillä esimerkiksi vastaanottotiloissa tai yleisissä tiloissa, joissa ihmiset viettävät aikaa. Materiaaleja voi hyödyntää asiakkaiden ohjaustilanteissa, joissa keskustellaan seksuaaliterveydestä tai hiv-hoitoon hakeutumisesta Suomessa.
Materiaalit voi ladata ja tulostaa omaan käyttöön täällä.
Miksi nämä esitteet on tuotettu?
Hiviin liittyvää tietoa on Suomessa tarjolla lähinnä suomen, ruotsin ja englannin kielellä. Uskallus hakeutua terveydenhuollon piiriin, hiv-testiin tai hiv-hoitoon riippuu olennaisesti tiedon ja palvelujen saavutettavuudesta. Hiv-positiivisiin tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvä stigma ja syrjintä vaikeuttavat tiedon saamista ja testiin ja hoitoon hakeutumista entisestään.
Jotta kynnys hakeutua hiv-testiin ja tarvittaessa hiv-hoidon pariin olisi mahdollisimman matala, on tietoa oltava tarjolla mahdollisimman monella kielellä. Tässä vaiheessa esitteet on tuotettu suomen, englannin, ukrainan, venäjän, ranskan, arabian ja thain kielillä, mutta kielivalikoimaa laajennetaan tarpeen mukaan. Kieliversiotoiveita voi myös esittää esimerkiksi yhteystiedot-sivulta löytyvän jatkuvan palautteen lomakkeen kautta.
Positiiviset kerää palvelukyselyllä palautetta ja toiveita järjestön toiminnan suuntaamiseen ja toteuttamiseen. Palvelukysely toteutetaan joka toinen vuosi.
Kyselyyn toivotaan vastauksia myös niiltä, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet Positiivisten toimintaan. Kaikki ajatukset, ideat, näkemykset ja toiveet ovat tervetulleita!
Kyselyyn vastaamiseen menee noin 10 minuuttia, ja siihen vastaaminen on täysin anonyymiä. Vastausaikaa on tammikuun 2023 loppuun saakka.
Positiivisten jäsentiedote Poveri ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Juuri ilmestyneen Poverin parissa pääset sukeltamaan menneen kesän ja syksyn leirien ja kurssien tunnelmiin. Mukana on myös koostetta Montrealissa järjestetystä AIDS2022-konferenssista ja siellä esitellyistä tutkimustuloksista. Lue koko Poveri täällä.
Pääkirjoitus: Mittaamista, kuvaamista ja vaikuttavuutta
Sini Pasanen
”Vaikuttavuudesta ja vaikutusten osoittamisesta puhutaan yhä enemmän. Vaikuttavuus kuvaa sitä, kuinka hyvin tietyllä toiminnalla onnistutaan saavuttamaan halutut tulokset ja vaikutukset. Vaikutusten arviointi ja mallintaminen on sitä, että mitataan ja kuvataan toiminnalla aikaansaatuja muutoksia.” www.soste.fi
Vaikuttavuutta pohdimme tänä päivänä järjestöissä vähintään muutaman kerran vuodessa. Toiminnan vaikuttavuuden osoittamisesta on tullut entistä tärkeämpää ja sen osoittaminen on edellytyksenä rahoituksen saamiselle.
Positiivisissa tiedämme hyvin kohderyhmän tarpeet ja toiveet, onhan järjestö hiv-positiivisten ja läheisten johtama. Toiminta vastaa tarpeisiin ja on monipuolista. Mutta kuinka osoitamme vaikuttavuuden? Ja myönnän, on jokseenkin superärsyttävää mitata vaikuttavuutta rahoittajia varten – toimintammehan on vaikuttavaa. Mutta rahat vähenevät ja ehdot kiristyvät. Tätä pohtiessamme olemme haastatelleet ihmisiä, ja yksi haastateltavista toi mukanaan 3H-kerhon kirjeen vuodelta 1985 (Positiiviset on perustettu 1989).
”Moi! Kikka Valle tai tuttavasi antoi sinulle tämän kirjeen. Sinäkin olet saanut AIDS-tartunnan. Meitä taudin kantajia on jo paljon, et siis ole yksin. Me taudin kantajat olemme perustaneet yhteisen tuki- ja keskustelukeron. Sen nimeksi keksimme 3H-kerho: homot, heterot ja HTLV-III. … Tuemme kaikin mahdollisin tavoin toisiamme taistelussamme tautia vastaan. Kokouspaikkana on MSC Finlandin kerhohuoneisto. … Tule sinäkin joka toinen tiistai klo 19–21…”. Ja lopussa vielä: Älä jää yksin.
Tänä päivänä meillä on Poveri, nettisivut ja sosiaalisen median tilit – et ole yksin! Tiistaisinkin kokoonnutaan, tiistaikahvila on auki lomia lukuun ottamatta joka tiistai klo 17–20.
Ihan avoimesti yritän myös houkutella juuri sinua mukaan toimintaan ja tapaamaan toisia. Meillä on mahtava henkilökunta, upeita vapaaehtoisia ja värikäs joukko eri-ikäisiä kävijöitä. Voit tulla myös vain käymään, eikä mihinkään ole pakko sitoutua. Myös yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen pitkäjänteisesti on mahdollista – mutta älä jää yksin!
Sinulla on myös mahdollisuus vaikuttaa ja varmistaa, että Positiivisissa tehdään tarpeellista ja vaikuttavaa työtä. Mistä sinä haluaisit saada tietoa toiminnastamme? Joka toinen vuosi toteutettava kysely Positiivisten toiminnasta on vastattavissa nettivisuillamme vuoden loppuun asti. Kaikenlainen palaute on aina tervetullutta, ja anonyymi jatkuvan palautteen lomakkeemme on aina auki nettisivujen yhteystiedot-sivulla.
Positiiviset on mukana Kuntoutussäätiön Artsi-toiminnassa, jossa tuotetaan tukea sote-järjestöjen oman toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Kuvassa Positiivisista Anni, Sini ja Jaana sekä artislaiset Kimmo ja Heli.
Maailman aids-päivää on vietetty vuodesta 1988 saakka. Päivän tarkoituksena oli silloin, ja on edelleen lisätä ihmisten tietoisuutta hivistä ja hivin kanssa elämisestä, sekä vähentää hiviin ja aidsiin liittyviä ennakkoluuloja ja hiv-tartunnan saaneiden syrjintää. Positiiviset on julkaissut Maailman aids-päivän erikoisjulkaisua jo parinkymmentä vuotta. Koko julkaisu on luettavissa täällä. Tässä esimakua erikoisjulkaisusta artikkelin muodossa.
Rakenteellinen stigma elää vahvana yhteiskunnassa
Rakenteellinen stigma elää syrjivissä periaatteissa ja käytännöissä, jotka näkyvät esimerkiksi lainsäädännössä ja sen soveltamisessa. Näiden epäoikeudenmukaisuuksien purkamiseen on ollut tarve jo pitkään, mikä selviää myös eurooppalaisen stigmakyselyn tuloksista.
Euroopassa lähes kolmannes vastaajista (28 %) pelkäsi edelleen vuonna 2021 joutuvansa rikosoikeudelliseen vastuuseen hiv-statuksensa vuoksi.
Suomessa hiv-positiivisten rikosoikeudellinen asema on viime vuosien aikana parantunut ja lain tulkinta ajantasaistunut. Siitä huolimatta useat kyselyyn vastanneista suomalaisista (18 %) olivat olleet kuluneen kolmen vuoden aikana huolissaan siitä, että joutuisi pidätetyksi tai syytteeseen hivin tartuttamisesta tai tartunnalle altistamisesta tai hivin kertomatta jättämisestä. Lähes kolmannes suomalaisista (28 %) oli ollut aiheesta huolissaan yli kolme vuotta sitten.
Rakenteellinen stigma ulottuu yhteiskunnan joka osa-alueelle. Jopa 15 % eurooppalaisista vastaajista kertoi tulleensa kohdelluksi epäreilusti työssään, ja 11 % kertoi joko saaneensa potkut tai tulleensa torjutuksi työnhaussa hiv-statuksensa vuoksi. Vastaavat osuudet Suomessa olivat 6 % ja 4 %.
Hiviin liittyvä stigma voi vaikuttaa myös perusturvallisuuden tunteeseen
Eurooppalaisista vastaajista 15 prosenttia oli joskus pelännyt julkisella paikalla positiivisen hiv-statuksensa takia. Pelon tuntemukset eivät ole yllätys, sillä monet vastaajista olivat myös joutuneet uhkailun, fyysisen väkivallan (15 %) tai sanallisen häirinnän (20 %) uhreiksi. Selvimpiä merkkejä rakenteisiin pesiytyneen stigman olemassaolosta on se, että 4 % vastaajista raportoi poliisin kieltäytyneen suojelemasta heitä pyydettäessä.
Suomalaisista vastaajista hivstatuksensa vuoksi oli pelännyt julkisella paikalla 16 %, sanallisesti oli tullut häirityksi 18 %, uhkailluksi tai fyysisesti vahingoitetuksi 18 %. Samoin 18 % suomalaisista vastaajista kertoi joutuneensa kiristyksen uhriksi. Pidätetyksi, syytteeseen tai tutkinnan alaiseksi oli joutunut 8 % suomalaisista vastaajista. 8 % suomalaisista vastaajista koki, ettei ollut saanut poliisilta suojelua, kun olisi sitä tarvinnut.
Rakenteellista stigmaa ovat kaikki syrjivät periaatteet ja käytännöt, jotka näkyvät palvelujärjestelmässä ja lainsäädännössä ja sen soveltamisessa. Rakenteellinen stigma vaikuttaa ihmisiin silloinkin, kun sitä ei ilmiselvästi ole havaittavissa.
