European HIV Legal Forum (EHLF) on AIDS Action Europen verkosto, jonka tehtävänä on kehittää tehokkaita keinoja hivin ehkäisyn, neuvonnan ja testauksen sekä hoidon ja tuen saatavuuden parantamiseksi heille, joilla on oikeudellisia esteitä hiv-palveluihin pääsyssä. Verkoston tavoitteena on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa terveyteen. Positiiviset on ollut osa tätä verkostoa jo useiden vuosien ajan.
EHLF on vuosien varrella laatinut raportteja muun muassa laittomasti maassa oleskelevien, vankien, ja huumeita käyttävien henkilöiden palveluiden saatavuudesta sekä hivin kriminalisoinnista ja hiv-positiivisten kohtaamasta syrjinnästä terveydenhuollossa. EHLF:n tutkimukset ovat laajentuneet vuosien myötä, ja ne ovat toimineet katalysaattorina muutokselle kohti oikeudenmukaisempaa terveyspolitiikkaa.
Vuonna 2021 EHLF-kumppanien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta päätettiin, että seuraava selvitys (2022–2023) keskittyisi hivin ja hepatiittien hoidon ja ehkäisyn saatavuuteen huumeita käyttäville ihmisille. Raportti julkaistiin englanniksi vuonna 2024 ja on luettavissa täällä.
Tutkimukseen osallistuttiin myös Suomessa, ja tässä artikkelissa käsitellään tutkimuksen päätuloksia sekä koko Euroopan että tarkemmin Suomen näkökulmista. Suuret kiitokset A-klinikkasäätiön Janne Nahkurille avusta aineiston keräämisessä.
Tarttuvat taudit: Euroopan epidemiologinen tilanne
Hiv-tartuntatautitilanne Euroopassa on melko vakaa, mutta sen yllä on tummia pilviä. Vaikka pistämällä huumeiden käyttöön liittyvien uusien hiv-tapausten määrä on pitkällä aikavälillä laskenut, viime vuosina hiv-tartuntojen määrä on noussut monissa maissa. Lisäksi liian myöhään tehdyt hiv-diagnoosit ovat edelleen ongelma monissa maissa, kuten Suomessa, Ranskassa ja Portugalissa.
Huumeiden käyttö pistämällä on yhä merkittävä riskitekijä hivin ja C-hepatiitin leviämisessä. Vaikka huumeiden pistoskäyttö oli aiemmin merkittävin tartuntatapa, nykyisin suurin osa uusista tartunnoista tapahtuu seksissä. C-hepatiitin (HCV) esiintyvyys on korkea kaikissa raportissa käsitellyissä maissa. Sen sijaan B-hepatiittitartuntojen määrä on huomattavasti pienempi.
Huumeiden käyttötavat
Euroopassa huumeiden käyttötavat ovat muuttumassa. Huumeita käyttävien keski-ikä on noussut, mikä näkyy erityisesti Suomessa ja Ranskassa. Lisäksi monen päihteen käyttö samanaikaisesti yleistyy – yhä useammat yhdistävät esimerkiksi heroiinin ja kokaiinin tai metamfetamiinin käyttöä.
Merkittävä muutos huumeiden suosiossa on heroiinin käytön väheneminen. Monissa maissa heroiinin käyttö on vähentynyt ja sen sijaan (crack-)kokaiinin sekä synteettisten stimulanttien (kuten metamfetamiinin) käyttö on kasvanut. Nuoremmat käyttäjät suosivat stimulantteja oopiumipohjaisten aineiden sijaan ja välttävät suonensisäistä käyttöä.
Huumeiden käyttö ja lainsäädäntö
Tutkimuksessa käsitellyissä maissa on erilaisia huumelainsäädäntöjä. Suomessa ja Ranskassa on tiukka, rankaiseva huumepolitiikka, kun taas Saksa on siirtymässä kohti kannabiksen henkilökohtaisen käytön ja viljelyn sallimista. Kreikassa huumeiden käytöstä voi saada vankeustuomion, mutta, henkilö, jolla on diagnosoitu riippuvuus, voidaan vapauttaa rangaistuksesta. Unkarissa huumeiden käyttö on ollut kriminalisoitua vuodesta 2013, mikä on johtanut esimerkiksi kannabista satunnaisesti käyttävien pakottamiseen hoito-ohjelmiin.
Italiassa erottelu henkilökohtaisen käytön ja huumekaupan välillä on selkeämpi, ja henkilökohtaisesta käytöstä seuraa yleensä hallinnollinen, ei rikosoikeudellinen, rangaistus. Portugalissa huumeiden käyttö ja hallussapito dekriminalisoitiin jo vuonna 2001, mutta huumeiden myynti ja kotikasvatus ovat yhä rikollisia tekoja.
Huumeiden dekriminalisointi ja sääntelyn uudistaminen ovat monessa maassa keskustelun alla, mutta etenkin Itä-Euroopan maissa, kuten Liettuassa, Romaniassa ja Slovakiassa, huumepolitiikka pysyy tiukkana.
Haittoja vähentävät palvelut
Haittoja vähentävät palvelut ovat keskeinen osa huumepolitiikkaa Euroopassa, mutta niiden saatavuudessa on suuria eroja. Opioidikorvaushoito ja neulanvaihtopalvelut ovat saatavilla kaikissa raportissa käsitellyissä maissa, mutta esimerkiksi naloksonin (opioidien yliannostuksen vasta-aine) saatavuus on monissa maissa rajoitettua.
Aineiden testaukseen ja tunnistukseen sekä huumeiden käyttöhuoneisiin liittyy edelleen merkittäviä laillisia esteitä. Joissain maissa, kuten Slovakiassa, jopa neulanvaihtopalvelut toimivat lain harmaalla alueella, ja niiden olemassaolo riippuu täysin paikallishallinnon tahdosta.
Palveluiden saatavuudessa on myös suuria alueellisia eroja: pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa palvelut ovat usein paremmin saatavilla kuin haja-asutusalueilla. Haittoja vähentävät palvelut ovat erityisen puutteellisia vankiloissa.
Testaus ja hoito
Hiv- ja hepatiittitestaus on tutkimukseen osallistuneissa maissa yleensä saatavilla, mutta diagnostiikka ja hoito voivat olla vaikeammin saavutettavia. Stigma ja byrokraattiset esteet, kuten henkilöllisyystodistusten ja vakuutusten vaatiminen, rajoittavat joidenkin ryhmien pääsyä hoitoon.
Positiivisena kehityksenä on huomattu se, että hiv- ja C-hepatiittihoitojen saamiseksi ei enää useimmissa maissa edellytetä huumeidenkäytön lopettamista. Kuitenkin palveluiden hajanaisuus ja haittoja vähentävien palveluiden erillisyys muusta terveydenhuollosta vaikeuttavat kokonaisvaltaista hoitoa.
On myös todettava, että terveydenhuollon stigma ja syrjintä ovat edelleen merkittäviä esteitä huumeita käyttävien henkilöiden hoitoon pääsylle.
Suomen tilanne: tartuntataudit, huumeiden käyttö ja haittojen vähentämisen palvelut
Vuonna 2024 tilastoihin merkittiin 240 uutta hiv-tartuntaa, mikä on muutamia kymmeniä vähemmän kuin vuonna 2023. Vuoteen 2021 asti Suomessa todettiin noin 150–170 hiv-tartuntaa vuosittain. Raportoitujen tapausten kasvanutta määrää viimeisten kolmen vuoden aikana selittää hiv-tartunnastaan tietävien lisääntynyt liikkuvuus Euroopan maissa, erityisesti Ukrainan sodan seurauksena. Vuonna 2023 11% uusista hiv-tartunnoista tuli huumeiden pistoskäytön kautta. C-hepatiitin osalta vuonna 2022 raportoitiin 1 148 uutta tartuntaa (21/100 000). Yleisimmät tartuntareitit olivat huumeiden pistoskäyttö (40%) ja seksikontaktit (8 %). B-hepatiitin esiintyvyys on Suomessa huomattavasti vähäisempää.
Huumeiden käytön trendit Suomessa
Suomessa huumeiden käyttö on yleisintä 25–34-vuotiaiden keskuudessa. Vuoden 2022 tietojen mukaan noin 26 % aikuisista (15–64-vuotiaat) on käyttänyt huumeita elämänsä aikana. Kannabis on yleisin käytetty huume, ja sen elinikäinen käyttö on viisinkertaistunut vuodesta 1992. Myös amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin käyttö on nousussa. Jätevesianalyysien perusteella erityisesti kokaiinin käyttö kaupunkialueilla on lisääntynyt.
Huomioitavaa kuitenkin on, että elinikäisprevanlenssi ikähaarukalla 15–64-vuotiaat, ei kuvaa huumeiden käytön nykytilaa. Joukossa voi olla useita vanhempia ihmisiä, jotka ovat joskus vuosikymmeniä sitten kokeilleet huumeita. Nykytilaa kuvaa paremmin vuosiprevalenssi eli edellisen 12 kuukauden aikainen käyttö. Sen mukaan vuonna 2022 huumeiden käyttö on ollut yhtä yleistä 15-24 -vuotiaiden kuin 25-34 -vuotiaiden parissa (molemmilla 16%). THL:n sivuilla vuosiprevalenssitietoja on saatavilla kannbikselle, amfetamiinille, ekstaasille, kokaiinille, sienille, lääkkeille ja ilokaasulle.
Huumausainepolitiikka ja lainsäädäntö
Suomessa huumeiden käyttö ja hallussapito ovat rangaistavia tekoja. Huumausainerikoksista voi seurata sakkoja tai enimmillään kuuden kuukauden vankeusrangaistus. Vaikka käytännössä vankeusrangaistuksia harvoin määrätään, poliisi voi antaa sakkoja tai varoituksia. Suomessa ei erotella huumeiden käyttöä ja hallussapitoa, ja huumeiden käyttöhuoneet ovat laittomia. Lisäyksenä raporttiin; Vaikka yleiset asenteet ovat muuttumassa, nykyinen hallitus ei ole ottanut huumausainelainsäädännön uudistamista asialistalleen.
Haittoja vähentävät palvelut
Suomessa haittoja vähentävät palvelut ovat monipuolisia ja kattavat muun muassa neulanvaihtopisteet, opioidikorvaushoidon ja tartuntatautien testauspalvelut. Terveysneuvontapisteet tarjoavat puhtaita käyttövälineitä, terveysneuvontaa ja tartuntatautitestausta. Opioidikorvaushoito on laajasti saatavilla, ja sitä tarjoavat sairaalat, terveyskeskukset ja huumehoitoyksiköt.
Keskeiset haasteet ja suositukset Suomessa
- C-hepatiitin hoidon laajentaminen: Hoitoon pääsyn esteiden poistaminen.
- Aineiden testauspalveluiden käynnistäminen: Laillisen rakenteen luominen ja palveluiden integrointi osaksi haittoja vähentävää työtä.
- Huumeiden käyttöhuoneiden salliminen ja perustaminen: Lainsäädännön muuttaminen mahdollistamaan turvalliset tilat huumeiden käyttäjille.
- Hiv- ja hepatiittitestauksen saatavuuden parantaminen: Testauspisteiden lisääminen ja aukioloaikojen laajentaminen.
- Lakimuutokset haittoja vähentävien palveluiden tukemiseksi: Lainsäädännön päivittäminen vastaamaan nykyisiä kansainvälisiä suosituksia.
Huumeiden käyttötapoihin liittyen EUDA:n (EU Drugs Agencyn) raportin (2024) mukaan myös heroiinin käytössä suosituin käyttötapa on Euroopassa nykyään polttaminen eikä pistäminen. Käytön siirtymistä stimulantteihin ja polttamiseen on havaittavissa myös Suomessa. Täällä on perinteisesti käytetty amfetamiinia ja buprenorfiinia, joita ei voi polttaa, kun muualla Euroopassa on näiden tilalla ollut kokaiini ja heroiini, joita voi polttaa. Siksi polttamiskäyttöön soveltuvat interventiot on muissa maissa kehittyneet pikkuhiljaa, vaikka Suomessa tälle ei ole ollut tarvetta. Nyt, EHLF:n raportin julkaisemisen aikoihin, kun peukun (alfa-pvp:n) polttaminen on yleistynyt Suomessa paljon, on täälläkin tarvetta osaamisen päivittämiselle.
Yksi kovien huumeiden polttamiseen liittyvä keskeinen kysymys on se, miten tavoitetaan ja kohdataan ihmisiä, jos ilmaiset puhtaat pistovälineet eivät enää toimi sisäänheittotuotteina terveysneuvontapisteisiin. Tietysti polttamiseen liittyy pistämistä pienempi riski tartuntatautien leviämiseen, mutta riski voi liittyä verikontaktiin huonon suunterveyden kautta.
Suomen tilanne vaatii kokonaisvaltaista ja tehokasta lähestymistapaa, joka yhdistää haittojen vähentämisen, hoidon ja oikeudelliset muutokset.
Raportin julkaisun jälkeen Suomessa on THL:n koordinoimana alkanut hanke “Hepatiitti C -viruksen eliminointi Suomessa 2025–2027”
Suomi on sitoutunut eliminoimaan hepatiitti C -viruksen kansanterveysongelmana vuoteen 2030 mennessä Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoitteen mukaisesti. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite eliminoida hepatiitti C jo vuoteen 2027 mennessä.
Hepatiitti C:n eliminaation tavoitteena on ehkäistä uusia hepatiitti C -tartuntoja, vähentää sen aiheuttamia terveyshaittoja, sairastavuutta ja kuolemia, pienentää hepatiitti C:n aiheuttamia terveydenhuollon kustannuksia sekä tukea WHO:n tavoitetta eliminoida hepatiitti C kansanterveysongelmana vuoteen 2030 mennessä.
Keskeisiä toimenpiteitä ovat matalan kynnyksen testauksen ja hoidon saavutettavuuden lisääminen erityisesti pistämällä huumeita käyttävien keskuudessa sekä vahvistaa ennaltaehkäisyä, kuten pistovälineiden vaihtoa ja riskiryhmille suunnattua viestintää.
Lue lisää aiheesta esimerkiksi täällä:
Hepatiitti c-viruksen eliminointi Suomessa 2025-2027 THL:n sivuilla
Heroin and other opioids – the current situation in Europe (European Drug Report 2024) | www.euda.europa.eu
Suomenkielinen julkaisu väestökyselyn koontitiedoista löytyy THL:n julkaisusta Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet : Huumeaiheiset väestökyselyt Suomessa 1992 2022. Oleelliset taulukot löytyvät sivuilta 56-75.
Vaihtoehtoisesti tässä on sivusto, johon on koottu yleisimmin käyttökelpoisia tilastotietoja: Arviot huumausaineita käyttävien määristä – Koottua tietoa — Ajatushautomo Päihdepolitiikka Nyt
Esimerkiksi Yle teki syksyllä 2024 jutun PVP:n polttamisesta ja siinä mainittiin: ”Auttajapiireissä pohditaan, miten peukun polttajat saataisin tukijärjestelmien piiriin. Polttamiseen ei ruiskuja tai neuloja tarvita.”
