Kategoriat
Uutiset

Suomalaisten hiv-tiedot puutteellisia

Lähes joka neljäs 20-29-vuotias suomalainen uskoo, että hiv tarttuu hyönteisen pistosta

Maailman aids-päivän toimikunnan Taloustutkimuksella marraskuussa 2010 teettämä kysely kertoo suomalaisilla olevan puutteita hiv-tiedoissa. Suurin osa kyselyyn vastanneista koki, että hiv ei kosketa heitä, hiv-testiin ei hakeuduta oma-aloitteisesti ja oma riski saada seksiteitse tarttuvia tauteja arvioidaan lähes olemattomiksi.

Maailman aids-päivänä 2010 viestitetään: Päivitä hiv-tietosi ja asenteesi!

Tutkimukseen osallistui 1006 vastaajaa ja tutkimuksen tulos painotettiin Suomen 20-29-vuotiasta väestöä edustavaksi. Virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Kysyttäessä hiv:n tarttumistapoja joka neljäs suomalaismies ja joka viides nainen uskoi hiv:n tarttuvan hyönteisen pistosta. Vain puolet vastaajista tiesi, ettei hiv tartu hyönteisten välityksellä. Noin joka neljäs vastaajista arveli hiv:n tarttuvan suudellessa, vastaajista valtaosa kuitenkin tiesi, ettei hiv tartu suutelun kautta.

 

Seksin tartuntariskiä aliarvioidaan

Suomessa todettujen hiv-tartuntojen määrä on edelleen nousussa. Tänä vuonna on todettu 173 uutta hiv-tartuntaa. Maassamme arvioidaan olevan noin 500–1000 hiv-tartunnastaan tietämätöntä. Seksi on yleisin hiv:n tartuntatapa ja käsittää noin 80 % kaikista Suomen tartunnoista. Ruiskuhuumeiden käyttäjillä neulojen välityksellä saatuja tartuntoja on tänä vuonna todettu vain muutama. Taloustutkimuksella teetetyn kyselyn vastaajista 70 % arveli kuitenkin hiv:n yleisimmän tartuntatavan Suomessa olevan suonensisäisten huumeiden käyttö.

 

Ajoissa testiin

Hiv tarttuu pääasiassa henkilöiltä, jotka eivät tiedä tartunnastaan. Kyselyyn vastanneista kolme neljästä ei ollut koskaan käynyt omasta aloitteestaan hiv-testissä. Testiin ei hakeuduta, koska hiv-tartuntaa ei pidetä mahdollisena omalla kohdalla tai hiv-testissä käyminen ei vaan ole tullut mieleen. Suomessa noin neljännes tartunnan saaneista hakeutuu testiin hyvin myöhään aids-vaiheessa tai lähellä sitä.  Varhainen testaus ja diagnoosi ovat ensiarvoisia hoidon kannalta. Onnistunut hoito merkitsee hiv-positiivisille pidempää, terveempää ja aktiivisempaa elämää.

 

Suhtautuminen hiv-positiiviseen ystävään arveluttaa

Vastaajista 1,5 % ilmoitti tietävänsä läheisen tai ystävän hiv-positiivisuudesta.  Vastaajilta kysyttiin vaikuttaisiko tieto ystävän tai läheisen hiv-tartunnasta kanssakäymiseen. Puolet vastaajista arveli tiedon vaikuttavan jollain tavalla tai ei osannut sanoa miten tilanteessa käyttäytyisi.

Suurin osa vastaajista tiesi, että hiv-tartunta ei näy päällepäin. Valtaosa vastaajista tiesi myös, että lääkityksen ansiosta hiv-tartunnan saaneilla on mahdollisuus normaalipituiseen elämään.

 

Ensimmäinen Maailman aids-päivä järjestettiin vuonna 1988

Ensimmäinen maailman laajuinen aids-päivä järjestettiin vuonna 1988 Maailman terveysjärjestön, WHO:n aloitteesta. Maailman aids -päivä perustettiin lisäämään väestön tietoisuutta hiv-epidemian ehkäisystä sekä vähentämään aidsiin liittyviä ennakkoluuloja ja hiv-tartunnan saaneiden syrjintää.

Maailmalla uudet tartunnat ovat kääntyneet laskuun. Länsimaissa hiv-tartuntojen määrä on kuitenkin yhä nousussa. Arvion mukaan maailmassa on noin 33,3 miljoonaa hiv-positiivista, joista kaksi kolmasosaa asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Vuonna 2009 todettiin noin 2.6 miljoonaa uutta tartuntaa.

Vapaaehtoisuuteen perustuva ohjaus ja hiv-testaus ovat lisääntyneet useissa maissa. Tästä huolimatta valtaosa väestöstä on ilman ohjausta, oikeaa tietoa ja vailla mahdollisuuksia suojautua hiv:lta. Testauksen puolesta puhuminen, oikeanlaisen tiedon välittäminen hiv-testauksesta ja oman hiv-statuksen tietämisestä on edellytys onnistuneelle ennaltaehkäisylle ja hoidolle. Suomalaisilla on kondomeja, testaus mahdollisuudet ja oikeaa tietoa saatavilla, ennaltaehkäisyn esteenä ovat asenteet.

Kynttilätapahtuma järjestetään eduskuntatalon portailla klo 16.30–20. Tervetuloa!

Suomen Maailman aids-päivän toimikuntaan kuuluvat vuonna 2010 Positiiviset ry, Suomen Punainen Risti, HIV-säätiö/Aids-tukikeskus, Väestöliitto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Pro-tukipiste ry, Helsingin Diakonissalaitos, Suomen Lähetysseura, SHAS ja NNKY.