Artikkeli on päivitetty 10.10.2022.
Helsinki alkaa rokottaa riskiryhmään kuuluvia apinarokkoa vastaan
Apinarokkorokotetta tarjotaan 11.10.2022 alkaen ajanvarauksella 18 vuotta täyttäneille, joilla on suurin riski saada apinarokkotartunta.
Rokotuspaikkoina toimivat
- Jätkäsaaren rokotuspiste (Tyynenmerenkatu 6 L3), varaa aika soittamalla numeroon 09 310 46300 (arkisin klo 8–16)
- Hivpointin toimipiste Kalasatamassa (Hermannin rantatie 2 B), varaa aika osoitteessa hivpoint.fi.
Rokotetta tarjotaan seuraaville ryhmille
- Prep-lääkitystä käyttävät miehet, joilla on seksiä miesten kanssa
- Prep-hoitoon jonottavat miehet, joilla on seksiä miesten kanssa
- Hiv-positiiviset miehet, joilla on seksiä miesten kanssa ja ollut viimeisen puolen vuoden aikana useita seksikumppaneita
- Miehet, joilla on seksiä miesten kanssa, ja joilla on ollut viimeisen puolen vuoden aikana useita seksikumppaneita sekä vähintään yksi seuraavista:
- ryhmäseksiä
- todettu seksitauti
- vierailu kotimaassa tai ulkomailla paikoissa, joissa ollut miesten välistä seksiä
- osallistuminen kotimaassa tai ulkomailla tapahtumiin, joissa ollut miesten välistä seksiä.
Rokotteen saa henkilöllisyystodistuksella. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi esimerkiksi henkilö- tai Kela-kortilla. Rokotukseen ei voi mennä, kun on apinarokkotartuntaan sopivia oireita. Käytä rokotuksessa maskia ja huolehdi käsihygieniasta.
Mikä on apinarokko?
Apinarokko on apinarokkoviruksen aiheuttama infektiotauti, jota esiintyy pääsääntöisesti Afrikassa. Vuonna 2022 tartuntoja on havaittu myös Afrikan ulkopuolella. Näistä tartunnoista valtaosa on saatu seksissä. Suomessa apinarokon esiintyvyyttä seuraa ja siitä tiedottaa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL.
Apinarokkoon liittyy tyypillisesti näppyläinen tai rakkulainen ihottuma, jolle ei ole muuta selittävää syytä. Ihottumaa ennen voi ilmetä muita yleisiä infektio-oireita, kuten kuumetta tai päänsärkyä. Apinarokon oireet muistuttavat isorokon oireita, mutta apinarokko aiheuttaa lievemmän taudin eikä tartu yhtä herkästi kuin isorokko.
THL on elokuussa päivittänyt sairastuneen lähikontaktien määritelmää. Tärkein lähikontaktiryhmä ovat edelleen sairastuneen seksikontaktit.
Apinarokko tarttuu ihmisten välillä huonosti, eikä se tyypillisesti tartu lyhyissä arkielämän kohtaamisissa. Apinarokon hoito on oireenmukaista, ja tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa. Lue lisää apinarokon oireista ja hoidosta THL:n sivuilta.
Apinarokon tartuntatavoista
THL:n mukaan lokakuuhun mennessä Suomessa on todettu 41 apinarokkotartuntaa. Suurin osa tartunnoista on saatu ulkomailla. Osa tartunnoista on kuitenkin saatu kotimaassa, joten tartunnan mahdollisuus myös Suomessa kannattaa huomioida.
THL:n mukaan apinarokkotartunnan voi saada erityisesti suorassa kontaktissa sairastuneen ihmisen ihomuutoksiin ja pisaroiden välityksellä pitkään kestävässä kasvokkaisessa lähikontaktissa. Tartunta on mahdollinen myös esimerkiksi vuodevaatteiden ja ruumiineritteiden välityksellä.
Tänä vuonna Afrikan ulkopuolella todetuista tartunnoista valtaosa on saatu seksissä. Kuka tahansa voi saada tartunnan, mutta WHO:n mukaan tartuntoja on ollut etenkin miehillä, joilla on seksiä miesten kanssa, sekä uusia tai useita eri kumppaneita. Kondomi suojaa oikein käytettynä useilta seksitaudeilta, mutta se ei anna riittävää suojaa apinarokkoa vastaan. Tartunnan riski on tärkeä huomioida erityisesti, jos seksikontaktit ovat uusia tai niitä on useita.
Jo aiemmin kesällä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella tiedotettiin, että kannattaa olla matalalla kynnyksellä puhelimitse yhteydessä Iho- ja allergiasairaalan Sukupuolitautien poliklinikalle, jos ilmaantuu minkäänlaisia ihorakkuloita, sekä välttää silloin kontakteja muihin.
Pitääkö olla huolissaan?
Kuten todettu, apinarokko tarttuu ihmisten välillä melko huonosti. Hyvä käsihygienia ja yskimishygienia vähentävät tartuntariskiä. Apinarokko on nyt tarttunut ihmisestä toiseen väestössä, jolla on useita seksikontakteja, mukaan lukien miesten välinen seksi.
Apinarokkoa on syytä epäillä, jos on ollut kontakti apinarokkoon sairastuneeseen ihmiseen ja on apinrokkoon kuuluvia oireita, kuten yleistynyttä tai paikallista punoittavaa, näppyläistä tai rakkulaista ihottumaa. Oireina voi olla myös imusolmukkeiden suurenemista, kuumetta, lihaskipuja, päänsärkyä ja/tai väsymystä. Riski tartunnalle voi olla suurempi, jos on edeltävän kolmen viikon aikana matkustanut alueella, jolla apinarokkoa esiintyy tai ollut lukuisia seksikumppaneita.
Jos epäilet saaneesi apinarokkotartunnan, ole yhteydessä oman paikkakuntasi terveyspäivystykseen. Ennen kuin hakeutuu terveydenhuoltoon apinarokkoepäilyn vuoksi, on tärkeää ilmoittaa puhelimitse, että epäilee tartuntaa. Lisätietoja ja ohjeita saa omalta terveysasemalta tai esimerkiksi THL:n nettisivuilta.
Uutisointi voi lisätä stigmaa
WHO järjesti kesäkuun alussa tilaisuuden, jossa pohdittiin järjestöjen sekä yhteisöjen merkityksestä tautien torjunnassa. Keskustelua herätti erityisesti se, miten stigmatisoivaa uutisointia voitaisiin välttää – samalla kuitenkin kohdistaen viestit oikein.
Nyt todetut tartunnat ovat yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta saatu miesten välisessä seksissä. Se, että apinarokko on levinnyt Euroopassa homomiesten keskuudessa ja heidän suosimissaan tapahtumissa on sattumaa. Se ei tee taudista seksitautia tai liity mitenkään seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen.
Siitä huolimatta uutisointi useissa Euroopan maissa on ollut homomiehiä leimaavaa. Myös sosiaalisessa mediassa on käyty ennakkoluulojen värittämää keskustelua. Minkään sairauden liittäminen seksuaaliseen suuntautumiseen ei koskaan ole hyväksyttävää.
Keskustelua WHO:n tilaisuudessa käytiin kuitenkin myös siitä, mitä yleisellä, kaikki huomioon ottavalla viestinnällä toisaalta saavutetaan. Pelottelu ei ole toiminut aiemmin eikä toimi nytkään. On myös täysin turhaa kuormittaa terveydenhuoltoa apinarokosta huolestuneilla ihmisillä, joilla ei ole ollut mitään riskiä saada tartuntaa. Pohdinta näiden teemojen osalta jatkuu yhä.
Lue lisää: