Sveitsin korkein oikeus tuomitsi kesäkuussa miehen tartuttamisesta, vaikka hän ei ollut tietoinen omasta tartunnastaan. Oikeudenkäynnin jälkeen on Sveitsissä oma seksihistoria kerrottava, jos aikoo harrastaa suojaamatonta seksiä.
Juttu oli ensi kertaa Zürichin käräjäoikeudessa vuonna 2005. Asianomistajana olleen naisen mukaan hän oli saanut vastaajalta hiv-tartunnan vuonna 2002 oltuaan tämän kanssa suojaamattomassa yhdynnässä.
Mies oli harrastanut suojaamatonta seksiä aiemminkin. Hän oli jo vuonna 2000 kuullut eräältä seksikumppaniltaan, että tämä oli hiv-positiivinen. Mies kertoi, ettei ollut silloin mennyt hiv-testiin, koska ei ollut saanut ensioireita ja piti tartuntaa epätodennäköisenä.
Käräjäoikeus katsoi miehen syyllistyneen sekä rikos- että terveyslainsäädännön rikkomiseen.
Mies, jota ei ollut todettu hiv-positiiviseksi, vetosi Zürichin kantonin oikeuteen vuonna 2007. Vetoomus oli kaksikohtainen: 1) voiko laki velvoittaa ihmisen hiv-testiin ja kertomaan seksihistoriansa, sekä 2) onko kahden henkilön viruskantojen fylogeneettisellä vertailulla todistusvoimaa tässä oikeusjutussa. Fylogeneettisellä analyysilla arvioidaan, millä todennäköisyydellä henkilöillä on sama viruskanta ja milloin tartunta on tapahtunut.
Kantonin oikeuden mukaan mies ollut syyllinen, koska ei ole lakia, joka vaatii hiv-testausta tai sen kertomista, että on joskus harrastanut suojaamatonta seksiä. Lisäksi viruskantojen vertailun luotettavuudesta ei ollut riittävää tieteellistä näyttöä.
Syytetyn asianajajat painottivat, että vaikka miehen ja asianomistajan virukset olivat samaa tyyppiä, olisi asianomistaja voinut saada tartuntansa myös joltain muulta henkilöltä. Toisaalta viruskantojen vertailu myös kertoi, että miehen ja hänen aikaisemman hiv-positiivisen seksikumppaninsa viruskannat olivat erilaiset.
Kesäkuun 30. päivänä 2008 Sveitsin korkein oikeus päätti, että miestä voidaan pitää syyllisenä hiv-tartunnan levittämiseen niin terveys- kuin rikoslainsäädännön perusteella. Syytetty ei voinut olla tietämätön käyttäytymisensä riskeistä, etenkin kun yksi hänen riskiseksikumppaneistaan kertoi jälkeenpäin olevansa hiv-positiivinen.
Korkein oikeus katsoi myös, että naisella ei ollut osavastuuta tartunnastaan, koska hän ei ollut antanut suostumustaan riskiin suojaamattomassa seksissä. Oikeuden mukaan nainen ei todennäköisesti olisi suostunut suojaamattomaan seksiin, jos olisi tiennyt miehen seksihistorian.
Kantonin oikeuden epävarmoiksi katsomat viruskantatutkimukset korkein oikeus kiepautti luotettaviksi sillä perusteella, että asianomaisten viruskanta oli harvinaista tyyppiä.
Sveitsin korkeimman oikeuden näkemyksen mukaan täytyy aina harrastaa suojattua seksiä, jos takana on mitä tahansa mahdollisesti riskin sisältävää seksuaalista toimintaa. Riippumatta siitä, onko tietoinen edellisten kumppanien hiv-statuksesta vai ei.
Korkeimman oikeuden päätös tarkoittaa käytännössä, että kenet tahansa, jolla on ollut suojaamatonta seksiä menneisyydessä ja joka ei kerro siitä kumppanille ennen suojaamatonta seksiä, voi joutua rikosvastuuseen, mikäli hiv-tartunta tapahtuu.
Tartuttamista koskeva lainsäädäntö Sveitsissä
Sveitsissä voi joutua syytteeseen ilman asianomistajaakin, jos levittää tahallisesti vaarallista tartuntatautia. Toisen osapuolen tietoisuus asiasta ei mitätöi rikosta, ja pelkkä yritys riittää syytteen nostamiseen.
Jos tartunta tapahtuu suojaamattomassa seksissä, katsotaan se törkeäksi ruumiinvamman tuottamiseksi. Kuitenkin tämä syyte raukeaa, jos asianomistaja ei pysty todistamaan olleensa tietämätön toisen hiv-tartunnasta.
aidsmap.com
