Kategoriat
Uutiset

Tuore kysely paljastaa puutteita ensihoitajien hiv-tiedoissa

LAB-ammattikorkeakoulun opiskelija Juulia Kelan sekä ensihoidon lehtori Tia Windahlin 10.12.2024 julkaisema artikkeli ”Lääkitty hiv ei tartu! Hiv-stigma on edelleen yleistä terveydenhuollossa” käsittelee hiviin liittyvää tietotasoa terveydenhuollossa ja erityisesti ensihoidossa. Artikkeli perustuu sekä aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin, että heidän tuottamaansa kyselyyn, jossa kartoitettiin ensihoitajien hiviin liittyvää tietotasoa. Julkaisemme artikkelin kirjoittajien luvalla. Alkuperäinen juttu on luettavissa täällä.

Lääkitty hiv ei tartu! Hiv-stigma on edelleen yleistä terveydenhuollossa

Kirjoittajat: Juulia Kela & Tia Windahl

Suomalaiset hiv-järjestöt sekä Euroopan laajuiset tutkimukset ovat osoittaneet, että hiv-positiiviset kohtaavat terveydenhuollossa syrjintää ja epäasiallista kohtelua terveydenhuollon työntekijöiltä. Terveydenhuollossa koettu hiv-stigma johtuu usein työntekijöiden tiedon puutteesta hivin tartuntatavoista, hiv-lääkityksestä ja -stigmasta. Tässä artikkelissa käsitellään kyselytutkimuksen tuloksia, joilla kartoitettiin Suomessa työskentelevien ensihoitajien hiv-tietotasoa ja asenteita hiv-positiivisia ja hiviin liittyviä marginaaliryhmiä kohtaan.

Helmikuussa 2024 Positiiviset ry:n toiminnanjohtaja Sini Pasanen esitteli Suomen HIV Stigma-Index–kyselytutkimuksen tuloksia Helsingin yliopistolla. Positiiviset ry on suomalainen hiv-positiivisten edunvalvontajärjestö, joka tarjoaa esimerkiksi seksuaalineuvontaa ja vertaistukea (Positiiviset ry  2024a). Tässä artikkelissa käytämme hiv-lyhenteen pienellä kirjoitettua versiota, seuraten Suomen hiv-järjestöjen kirjoitusmuotoa, jonka tarkoitus on siirtyä lääketieteellisestä lyhenteestä sanaksi, joka kuvaa enemmän hivin kanssa jokapäiväistä elämistä. Stigmalla viitataan piirteisiin, jotka häpäisevät kantajansa. Järjestön mukaan hiv-stigmaan liittyvät negatiiviset viestit ja stereotypiat ovat “yleisin syy sille, että hiv-positiivisella on negatiivisia ajatuksia itsestään” (Positiiviset ry 2024b). Stigma-Index-tutkimuksella kartoitetaan hiv-positiivisten ihmisten kokemuksia stigmasta ja syrjinnästä, ja tutkimusta on toteutettu yli 100 maassa vuodesta 2008 lähtien. Suomessa tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa.

Tulokset antoivat tylyn kuvan siitä, miten suomalaisessa terveydenhuollossa otetaan vastaan hiv-positiivisia henkilöitä. Kyselyn vastaajat kertoivat, että terveydenhuollon henkilökunnan keskuudessa esiintyy vieläkin ennakkoluuloja, tietämättömyyttä hivistä ja hiv-lääkityksestä, ja asiatonta pelkoa hivistä ja sen tartuttavuudesta. Kyselyyn vastanneista 11 % oli tehnyt kuluneen vuoden aikana valinnan olla hakeutumatta terveydenhuoltoon positiivisen hiv-statuksensa takia. Pasanen (2024) kertoi esitelmässään että “räikeitäkin epäkohtia haastateltavien keskuudessa on nostettu esille jopa vuoteen 2018 saakka ja erityisesti asioitaessa terveydenhuollon eri palveluissa” . Tieto haastateltavan hiv-positiivisuudesta on johtanut esimerkiksi siihen, että hoitohenkilökunta on hoitotilanteessa olettanut hiv-positiivisen henkilön käyttävän huumeita, tai elämänhallinnan olevan heikkoa. Yksi haastateltava kertoi, että “vuonna 2022 sairaanhoitaja sanoi minulle annettuaan terveyskeskukselle lääkärin hoitoajan, että ethän sitten vain tartuta lääkäriä hoitotilassa ” (Positiiviset ry 2024c, 30). Tämän takia terveydenhuollon työntekijöiden hiv-tietoisuuden tarkempi kartoittaminen on tärkeätä, ja se otettiin tutkimuksen aiheeksi.

Kysely ensihoitajien hiv-tietoisuudesta ja asenteista

Ensihoitajien tietoisuutta ja asenteita hivistä kartoitettiin elokuussa 2024 Webropol-kyselyllä, joka jaettiin Ensihoidon uutiset –Facebook sivuille. Tutkimuksen kysymykset olivat Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen (ECDC) ja Euroopan AIDS Clinical Societyn (EACS) tutkimuksesta (ECDC 2024) jossa pyritään ymmärtämään paremmin hiv-tietoisuutta ja asenteita terveydenhuollon ympäristöissä. Kysely oli auki 5.8–8.9.2024, ja vastauksia saatiin yhteensä 66. Hieman yli puolet vastaajista olivat naisia (55 %), hieman alle puolet olivat miehiä (44 %) ja 2 % vastasi olevansa muunsukupuolisia. Kahdeksankymmentäviisi prosenttia vastaajista olivat hoitotason ensihoitajia ja enemmistö (70 %) on työskennellyt terveydenhuollossa 10 vuotta tai enemmän. Suuri osa kyselyyn vastanneista ensihoitajista ovat tietääkseen kohdanneet pienen määrän hiv-positiivisia ihmisiä. Hieman alle puolet (47 %) vastaajista olivat kohdanneet työssään alle viisi hiv-positiivista ihmistä viimeisen vuoden aikana, ja noin puolet (44 %) eivät tietääkseen olleet kohdanneet yhtään hiv-positiivista.

Ensihoitajilla puuttuvaa tietoa hivistä

Suurella osalla vastaajista oli puuttuvaa tietoa hivin tartuntaan ja ehkäisyyn liittyvistä keskeisistä käsitteistä. Hieman yli puolet (52 %) kyselyyn vastanneista ensihoitajista eivät tienneet, että hiv-positiiviset, jotka ovat tehokkaassa hoidossa ja joilla virusmäärä on mittauskynnyksen alapuolella, eivät voi tartuttaa hi-virusta seksiteitse. Samaa vahvisti mielipidekysymys lyhyestä hiv-lääkekuurista altistuksen jälkeen. Vain viidesosa (20 %) vastaajista olivat samaa mieltä, että lyhyt hiv-lääkekuuri mahdollisen hiv-altistuksen jälkeen estää virusta tarttumasta elimistöön. Samaan sävyyn, vain alle viidesosa (18 %) vastaajista tiesivät PrEP-lääkityksen merkityisen – eli suuri enemmistö (82 %) ei tiennyt tai oli eri mieltä siitä, että henkilö, jolla ei ole hiv-tartuntaa, voi ottaa hiv-lääkkeitä estääkseen hiv-tartunnan. PrEP, eli pre-exposure prophylaxis, on hiv-altistusta edeltävä lääkehoito, joka tuli käyttöön 2010-luvun alussa (Hivpoint 2024a). Vastaajista alle kuudesosa (15 %) oli saanut koulutusta hiviin liittyvästä stigmasta ja syrjinnästä, ja 44 %:lle koulutukseen kuului tietoa infektioiden torjumiseksi altistumisen jälkeisestä ennaltaehkäisystä (PEP). Matala hiv-koulutustaso voisi selittää sen, että vain puolet vastaajista tiesivät, että lääkitty hiv ei tartu, ja että PREP- ja PEP-lääkitykset estävät mahdollisen hiv-tartunnan.

Kysely kartoitti ensihoitajien toimintaa hiv-positiivisten hoitotilanteissa. Enemmistö vastaajista (73 %) kertoi käyttävänsä hanskoja hiv-positiivisten hoidon kaikissa vaiheissa, ja viidesosa (20 %) kertoi käyttävänsä tuplahanskoja. Hieman alle puolet vastaajista (48 %) kertoi olevan vähän huolissaan hiv-positiivisen haavojen sitomisesta tai hoitamisesta, ja kuudesosa (16.7 %) kertoi olevansa huolissaan tai erittäin huolissaan. Samoin yli puolet (56,1 %) kertoivat olevansa vähintään vähän huolissaan verikokeen ottamisesta hiv-positiiviselta. Hieman alle puolet (48 %) vastaajista kertoi, että työpaikoiltaan löytyy standardoidut käytännöt, joilla voi vähentää riskiä saada hiv-tartunnan, ja 65 % ilmoitti, että toimipisteessään on altistumisen jälkeistä lääkitystä (PEP) koskeva ohjeistus neulanpistotapaturmien varalle.

Kyselyllä saatiin tietoa myös ensihoitajien asenteista eri ryhmiä kohtaan, joissa hiv-stigma ja muut negatiiviset yhteiskunnalliset asenteet voivat kohdata. Kuudesosa (16 %) kertoi olevansa eri mieltä tai täysin eri mieltä siitä, että hiv-positiivisten naisten tulisi saada synnyttää lapsia halutessaan. Melkein neljäsosa vastaajista (24 %) ei haluaisi hoitaa pistämällä laittomia huumeita käyttäviä potilaita. Vastaus heijastaa ECDC:n (2024) laajan tutkimuksen tuloksia, jossa myös neljäsosa (25 %) vastaajista ei haluaisi hoitaa pistämällä laittomia huumeita käyttäviä potilaita.  Haluttomuus hoitaa muita ryhmiä, joissa on hiv-positiivisia, oli kyselyn mukaan vähäistä, mutta silti merkittävää. Viisi prosenttia ei haluaisi hoitaa miehiä, joilla on seksiä miesten kanssa, eikä seksityötä tekeviä , ja 7 % ei haluaisi hoitaa transsukupuolisia. Yhdessäkään kyselyyn vastanneen työyksikössä ei ole kirjallisia ohjeita hiv-positiivisten suojelemiseksi syrjintää vastaan.

Tutkimuksen tuloksien mukaan suomalaisilla ensihoitajilla on siis puuttuvaa tietoa hiv-lääkityksestä ja sen merkityksistä. Lääkitty hiv ei tartu seksiteitse, ja PEP- ja PrEP hiv-lääkekuurit estävät tarttumisen hiv-negatiivisille. Tämä koskee myös raskaana olevia: jos raskaana oleva on toimivalla hiv-lääkityksellä, lapsi syntyy todennäköisesti terveenä. Suomessa on syntynyt arviolta 500 hiv-negatiivista lasta hiv-positiiviselle vanhemmalle (Hivpoint 2024b). Kuten Positiiviset ry:n Sini Pasanen (2024) kertoi Stigma-Indexin tuloksien myötä, “ihmisarvoinen sosiaali- ja perusterveydenhoito kuuluu kaikille, mutta hiv-stigma on edelleen yleistä terveydenhuollossa. Tästä syystä terveydenhoidon ammattilaisille ja alan opiskelijoille tulee tuottaa ajan tasalla olevaa tietoa hivistä.”

Hiv-infektiota käsittelevää tietoa olisi hyvä jakaa ensihoidon työpaikoilla sekä ensihoidon opiskelijoille infektiota käsittelevillä kursseilla. Suomen hiv-strategia 2018–2020 on jo esittänyt, että terveydenhuollon toimijoiden koulutuksen lisääminen hivin ja hivin kannalta keskeisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten kohtaamisesta on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä hiv-stigman vähentämiseksi (Liitsola et al 2017). Suomen Stigma-Indexin tulosten perusteella laaditut toimenpidesuositukset kertovat samaa: suomalaisessa terveydenhuollossa on luotava hoitolinjauksia ja työtapoja, joissa hiv-positiivisia ja marginaaliryhmiin kuuluvia kohdataan tasa-arvoisesti (Positiiviset ry 2024c). Haluttomuus hoitaa hivin kannalta keskeisiin ryhmiin kuuluvia voi johtua tiedon ja koulutuksen puutteesta. Tietoisuus hivistä vähentää stigmaa.

Lähteet

European Centre for Disease Prevention and Control. 2024. HIV stigma in the healthcare setting: Monitoring implementation of the Dublin Declaration on partnership to fight HIV/AIDS in Europe and Central Asia. Viitattu 20.10.2024. Saatavissa https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/hiv-stigma-healthcare-setting-monitoring-implementation-dublin-declaration

Hivpoint. 2024a. Prep – hivin ennaltaehkäisylääke. Viitattu 29.11.2024. Saatavissa https://hivpoint.fi/prep-hivin-ennaltaehkaisylaake/

Hivpoint 2024b. Hiv ja raskaus. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://hivpoint.fi/tietoa-hiv-tartunnan-saaneelle/hiv-ja-raskaus/

Liitsola, K., Brummer-Korvenkontio, H., Hiltunen-Back, E., Kauppinen, J., Keronen, J., Pasanen, S., Ristola, M., Sutinen, J., Strömberg, A. 2017. Suomen hiv-strategia 2018–2020: Ehkäise, testaa, hoida. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/handle/10024/135646

Pasanen, S. 2024. Positiiviset ry:n stigmaluento. Seminaari Helsingin yliopistolla 27.02.2024.

Positiiviset ry. 2024a. Yhdistys. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.positiiviset.fi/yhdistys/

Positiiviset ry. 2024b. Mielenterveyden haasteet ja stigma kulkevat käsi kädessä. Viitattu 16.10.2024. Saatavissa https://www.positiiviset.fi/2024/10/mielenterveyden-haasteet-ja-stigma-kulkevat-kasi-kadessa/

Positiiviset ry. 2024c. People Living with HIV Stigma Index 2.0. Viitattu 5.11.2024. Saatavissa https://www.positiiviset.fi/hallinta/wp-content/uploads/2023/09/WEB_Stigma-Index-Suomi-2023.pdf

Kirjoittajat

Juulia Kela opiskelee ensihoitajaksi LAB-ammattikorkeakoulussa, ja tekee Helsingin yliopistolla väitöskirjaa hivin rikollistamisesta Suomessa.

Tia Windahl työskentelee LABissa ensihoidon lehtorina.

Kategoriat
Artikkelit Hivistä Poveri Uutiset

Tutkimuksia ja näkemyksiä kansainvälisistä konferensseista

Sini Pasanen 

Vuonna 2024 järjestettiin merkittäviä konferensseja, kuten keväällä CROI, kesällä AIDS 2024 ja syksyllä Glasgow’n hiv-konferenssi. Glasgow’n konferenssi järjestetään joka toinen vuosi vuorotellen EACS-konferenssin kanssa. EACS ja Glasgow ovat mielenkiintoisia konferensseja, sillä ne keskittyvät vahvemmin eurooppalaiseen tutkimukseen. Tässä artikkelissa esitellään muutamia näissä konferensseissa esiteltyjä tutkimustuloksia.

Kerran viikossa suun kautta otettavalla hiv-lääkkeellä samat hoitotulokset 48 viikon kohdalla kuin päivittäin otettavalla hiv-lääkkeellä

Tutkimuksen tulokset 48 viikon kohdalla osoittivat, että kerran viikossa otettava islatraviiri ja lenakapaviiri (ISL+LEN) oli yhtä tehokas kuin päivittäinen biktegraviiri, emtrisitabiini, tenofoviiri -lääkitys (Biktarvy) hivin hoidossa. Tutkimuksessa, jossa 104 henkilöä satunnaistettiin kahteen ryhmään, molemmissa ryhmissä noin 94 % säilytti mittaamattoman virusmäärän viikon 48 loppuun asti.

Keskeiset havainnot:

  • Hoidon teho säilyi hyvänä. Viikoittainen suun kautta otettava lääke piti hi-virukset mittauskynnyksen alapuolella. Molemmissa ryhmissä, noin 93–94 prosentilla, oli hi-virusmäärä mittaamattomissa, tässä tutkimuksessa alle 50 kopiota/ml.
  • Kolme osallistujaa kummassakin ryhmässä keskeytti tutkimuksen syistä, jotka eivät liittyneet lääkkeisiin. 
  • Mitään vakavia haittavaikutuksia ei havaittu.
  • ISL+LEN voi olla ensimmäinen viikoittainen suun kautta otettava tehokas lääke hivin-hoitoon. 

48 viikon jälkeen kaikki osallistujat saivat mahdollisuuden siirtyä ISL+LEN-hoitoon pidempää seurantaa varten. Saadut tulokset tukevat kerran viikossa suun kautta otettavan hiv-lääkkeen jatkotutkimuksia. Niihin rekrytoidaan parhaillaan osallistujia, mutta tällä hetkellä vain Yhdysvalloissa.

Jos kerran viikossa tapahtuva annostelu on tehokasta, sillä voidaan parantaa elämänlaatua paljon helpommin kuin pistettävillä lääkkeillä. Suun kautta otettava lääke ei myöskään vaadi käyntejä infektiopoliklinikalla. Tärkein huolenaihe, joka tähän annostelutapaan liittyy, on riski, että koko annos jää ottamatta. 

Tutkimuksen tulosten esittäjä totesi, että lääkkeiden farmakokineettiset tiedot viittaavat siihen, että lääkkeiden puoliintumisaika voisi kattaa jopa seitsemän päivän viiveen. Tämä ei kuitenkaan täysin vakuuttanut kuulijoita ja pieni epävarmuus jäi vielä ilmaan. 

Liverpoolin yliopiston sivusto lääkeaineiden yhteisvaikutuksista sai tunnustusta vaikutuksestaan tutkimukseen ja hoitoon maailmanlaajuisesti

Glasgow’n konferenssissa nähtiin kuninkaallisen prinsessa Annen vierailu, jolla juhlistettiin Liverpoolin yliopiston sivuston 25-vuotispäivää ja sen ainutlaatuista panosta terveydenhuoltoon maailmanlaajuisesti. 

Sivuston kehittäjät ovat saaneet erityistä kiitosta myös siitä, että he ovat luoneet tiiviit yhteydet yhteisöihin. He ovat kuunnelleet monien järjestöjen laajoja huolenaiheita ja sisällyttäneet sivustolle yksityiskohtaista tietoa myös hormonaalisesta ehkäisystä, laittomista huumeista, luontaistuotteista, lisäravinteista ja sukupuolta vahvistavista hormoneista.

Verkkosivusto kattaa tällä hetkellä yli 47 163 yhteisvaikutusta 43 hiv-lääkkeen ja 1098 yhdistelmävalmisteen välillä. Se sisältää myös mm. 27 405 yhteisvaikutusta 27 hepatiittilääkkeen ja 1016 yhdistelmävalmisteen välillä.

Sivusto lääkeaineiden yhteisvaikutuksista: www.hiv-druginteractions.org

Seuraava Berliinin potilas 

”Seuraava Berliinin potilas” näyttää parantuneen hivistä kantasolusiirron jälkeen; tapaus on ensimmäinen laatuaan. Berliinin potilas, Timothy Brown, oli ensimmäinen hivistä kantasolusiirron jälkeen parantunut. Tapauksesta raportoitiin vuonna 2008.

”Seuraava Berliinin potilas” on aikuinen mies, joka näyttää olevan maailman seitsemäs henkilö, joka on parantunut hivistä kantasolusiirron jälkeen. Olennaista on, että kyseessä on ensimmäinen tapaus, jossa kantasolujen luovuttajalla oli yksi eikä kaksinkertainen CCR5-delta32-mutaatio. Tällä voi olla lupaavia vaikutuksia tuleviin hivin parantamistutkimuksiin.

Seuraavalla Berliinin potilaalla oli sekä leukemia että hiv. Hän sai kantasolusiirron leukemian vuoksi vuoden 2015 lopulla, minkä jälkeen hän lopetti vuoden 2018 lopulla hiv-lääkityksen. Noin viisi ja puoli vuotta myöhemmin hänen hiv on edelleen remissiossa.

Kaikki tapaukset, joissa hivin remissio on jatkunut ilman antiretroviraalista hoitoa, ovat huomionarvoisia. Useimmissa kantasolusiirtojen jälkeisissä hiv-parantumistapauksissa luovuttajat olivat kuitenkin perineet luonnostaan kaksi CCR5-delta32-mutaatiota – kummaltakin vanhemmalta. Nämä myös homotsygoottisina tunnetut henkilöt ovat periaatteessa immuuneja hiv-tartunnalle. 

Tämä on ensimmäinen tapaus, jossa luovuttaja oli perinyt vain yhden CCR5-delta32-mutaation, jota kutsutaan heterotsygoottiseksi. Nämä henkilöt voivat saada hivin, mutta virus etenee yleensä hitaasti, jos he eivät saa hiv-lääkitystä. 

Tuloksista todettiin, että ”Seuraavan berliinin potilaan kokemukset viittaavat siihen, että voimme laajentaa luovuttajien joukkoa tämäntyyppisissä tapauksissa, vaikka kantasolusiirtoa käytetään vain henkilöille, joilla on jokin muu sairaus, kuten leukemia. Tämä on lupaavaa myös tuleville geeniterapiaan perustuville hivin parantamisstrategioille, koska se viittaa siihen, että meidän ei tarvitse eliminoida jokaista CCR5:n osaa saavuttaaksemme remissiota”.

”PrEPing for the Future”

Glasgow 2024 -konferenssin päätössessiossaPrEPing for the Future” käsiteltiin prepin tulevaisuutta. Pääpaino oli uusissa PURPOSE 1- ja 2-tutkimuksissa, joissa tutkittiin pitkävaikutteista lenakapaviiria prep-hoitona. Kyseessä on kaksi samankaltaisesti suunniteltua tutkimusta, joissa molemmissa saatiin hyviä tuloksia lenakapaviirin tehosta tarjoten lupaavan pitkävaikutteisen vaihtoehdon suun kautta otettavalle prepille. 

PURPOSE 1 -tutkimus:

  • Tutkimus osoitti lenakapaviirin olevan suun kautta otettavaa prepiä tehokkaampi (100 % suoja). Tutkimukseen osallistujat olivat nuoria tyttöjä ja naisia.
  • Korkea pistoshoidon noudattaminen: 94 % pistoksista annettiin ajallaan 52. viikolla, kun taas suun kautta otettavassa prepissä alle 10 % osallistujista käytti lääkettä säännöllisesti 52. viikkoon mennessä.
  • Hiv-tartunnan riski oli merkittävästi pienempi korkeaa pistoshoidon noudattamista noudattaneilla.

PURPOSE 2 -tutkimus:

  • Suunnattu eri väestöryhmille, mm. cis-homomiehet, transsukupuoliset miehet ja ei-binääriset henkilöt.
  • Kahdella lenakapaviiria käyttäneellä raportoitiin hiv-tartunta, vaikka lääkepitoisuudet olivat riittävät. Tämä on herättänyt laajalti kiinnostusta mm. hiv-tartunnan mekanismeista. 
  • Pistoshoidon noudattaminen oli edelleen korkea (93 % viikolla 52), mutta tartuntariskin erot voivat johtua tutkimuspopulaatioiden eroista.

Erot PURPOSE 1- ja 2-tutkimuksissa olivat väestöryhmissä, jotka saattavat vaikuttaa hiv-riskiin: PURPOSE 2:ssa oli vanhemmat osallistujat (17-74 vuotta vs. 16-25 vuotta), enemmän kokemusta prepistä (23 % vs. 7 %) ja >22 % vs. 0 % raportoi kemseksi-kokemuksista. 

Toinen ero oli se, että PURPOSE 2:n osallistumiskriteereihin kuului myös vastaanottava anaaliseksi (eikä vain kondomiton seksi), minkä vuoksi koko kohortin hiv-riski saattoi olla korkeampi kuin PURPOSE 1:ssä. Tosin tämä ero ei näkynyt korkeampina tartuntatapauksina kontrolliryhmissä.

Prep-ohjelmista vaaditaan monipuolisuutta tulevaisuudessa 

Puheenvuoroissa todettiin prep-hoidon tulevaisuuden riippuvan olennaisesti sen saatavuuden parantamisesta. Tällä hetkellä prep-hoidon saatavuus on riittämätön. 

Kaikissa ympäristöissä prepin saatavuuteen ja käyttöön kuuluu sellaisten prep-ohjelmien suunnittelu, joissa on valittavana erilaisia tuotteita kuten päivittäiset tai kuukausittaiset tabletit, 2–6 kuukauden välein otettavat injektiot, laastarit, renkaat, kalvot ja mahdollinen anaali huuhtelu sekä valinnanvaraa sen suhteen, miten nämä ovat saatavilla, kuten esim. kiinteät tai liikkuvat klinikat, kouluissa, postitse ja lähettipalvelun välityksellä.

Pitää myös ymmärtää ja hyväksyä ihmiset erilaiset syyt sekä motivaatiot prepin käyttöön. 

Lenakapaviirin loistavista tuloksista huolimatta näitä tuloksia ei pitäisi käyttää heikentämään suun kautta otettavan prepin tehokkuutta, sillä se on myös erittäin tehokas ja oikein käytettynä suojaa hiv-tartunnalta. 

Suun kautta otettava prep on todennäköisesti myös ainoa saatavilla oleva valmiste monien vuosien ajan, ja useimmille ihmisille.

Nopea suoja kahdessa tunnissa – Euroopassa suositus aloittaa prep tupla-annoksella 

EACSin viimeisimmässä eurooppalaisten hiv-hoitosuositusten päivityksessä suositellaan, että prep-lääkitys aloitetaan kaikille kahden tabletin tupla-annoksella. Tämä tarjoaa nopean suojan jo kahdessa tunnissa, ja suositus koskee kaikkia riippumatta sukupuolesta tai siitä, käytetäänkö myöhemmin prepiä päivittäin vai tarpeen mukaan.

Aloituksen jälkeen annostelu riippuu käyttäjän tarpeista. Cis-miehet ja transnaiset, jotka käyttävät prepiä tarpeen mukaan, voivat noudattaa ”2:1:1-mallia”. Eli prep aloitetaan ottamalla KAKSI tablettia 2–24 tuntia ennen seksiä. Seksin jälkeen otetaan YKSI tabletti 24 tuntia ensimmäisten tablettien jälkeen ja taas YKSI tabletti 24 tuntia sen jälkeen.

Uusissakin ohjeissa 2:1:1 annostelua suositellaan edelleen vain cissukupuolisille miehille, ja IPERGAY-tutkimuksen perusteella myös transsukupuolisille naisille. Kaikkien muiden on jatkettava päivittäistä prep-hoitoa seitsemän päivän ajan ennen suojan saamista.

Englannissa julkaistiin lokakuussa 2024 ehdotus naisille ”2:7-annostelutavasta”. Prep 2:7 annostelutavassa otetaan 1 tabletti joka päivä samaan aikaan. Ennen seksiä prepiä pitäisi ottaa 7 päivän ajan. Jos kuitenkin seksiä on ensimmäisten 7 päivän aikana, tulisi ottaa 2 tablettia vähintään 2 tuntia ennen seksiä. Sen jälkeen jatketaan yhden tabletin ottamista päivittäin. 

Suosituksissa todetaan myös, että säännöllinen, vähintään neljä annosta suun kautta otettavaa prepiä viikoittain vaikuttaisi antavan korkean suojan sekä naisille että miehille, kun aiemmin tarvittiin päivittäistä annostelua. 

Kun suun kautta otettavasta prepistä tehdään käytännöllisempi ja helpommin saatava, sen käyttö toivottavasti lisääntyy myös naisten keskuudessa.

Lähteet:

Kategoriat
Artikkelit Poveri Yhdistys

35 vuotta vapaaehtoistoimintaa Positiivisissa, tule mukaan rakentamaan yhdistyksemme huomista!

Tappu Valkonen

Yhdistyksessämme vapaaehtoistyöllä on ollut kautta vuosien merkittävä rooli.

Yhdistyksen strategiatyö käynnistyi keväällä 2024 yhteistyökumppaniemme kuulemistilaisuuksina. Kuulimme arvioita, että ‘olemme kokoamme suurempi järjestö’. Vapaaehtoisten panostus toimintaamme on osaltaan tehnyt meitä näkyvämmäksi ja vaikuttavammaksi kuin muuten tämän kokoisella työntekijöiden porukalla ja muilla resursseilla saisimme aikaan.

Olemme myös laskeneet vapaaehtoistyön laskennallista arvoa hyvinvointialueille lähettämissämme hakemuksissa, kun osoitamme oman rahoituksen osuutta. Summa pyörii useissa tuhansissa. Oikeasti vapaaehtoistyöllä ei ole hintaa, sillä se on mittaamattoman arvokasta. Yhteisöllisyys ja kansalaistoiminta ovat painavia vastavoimia  yhteiskunnalliselle eriarvoisuudelle ja yksilökeskeiselle ajattelulle, tarjoten tilaa yhteistyölle, solidaarisuudelle ja yhteisten tavoitteiden edistämiselle.

Strategiatyössä kysyttiin yhteistyökumppaneilta, mitä katoaisi, jos Positiivisia ei olisi järjestökentällä. Vastauksena saimme muun muassa, että katoasi varmuus ja turva siitä, että pysytään luotettavasti kartalla siitä, mitkä ovat ne ydinkysymykset ja mitä (asioita) pitää pohtia, että mennään eteenpäin. Saman ajatuksen voi siirtää vapaaehtoistoiminnan merkitykseen suhteessa yhdistyksen asiantuntijuuteen hivin kanssa elämiseen. Ilman sinun panostasi ja näkemystäsi meillä ei olisi sitä varmuutta asiantuntijuudestamme hiviin liittyvistä olennaisista kysymyksistä.

Positiivisten vapaaehtoiset ovat vuonna 2024 muun muassa:

  • Suunnitelleet yhdessä toimintaamme hallituksessa ja työryhmissä
  • Olleet asiantuntijoina hiv- ja hepatiittistrategian laatimisessa
  • Antaneet haastatteluja ja kertoneet hivin kanssa elämisestä kouluissa ja koulutustilaisuuksissa
  • Valmistaneet ruokaa tiistaikahviloissa ja omatoimiretkellä sekä osallistuneet tapahtumien järjestelyihin
  • Osallistuneet kampanjoihin prideilla ja Toivon päivänä
  • Kohdanneet diagnoosin juuri saaneita hiv-positiivisia kohtaamiseen valmennettuina tukihenkilöinä
  • Vetäneet toiminnallisia ja muita vertaisryhmiä

Vapaaehtoistyön paikkoja on varmasti tarjolla seuraavinakin vuosina ja omia ideoita ja osaamista voi mielellään tuoda esille. Positiivisissa voit tehdä vapaaehtoistyöstä oman näköistä ja kokeilla erilaisia asioita. Syyskokouksessa vahvistetun toimintasuunnitelman mukaan ensi vuonna järjestetään omatoiminen liikunnallinen leiri. Voit vielä vaikuttaa sekä viikon pitopaikkaan että sen liikunnalliseen sisältöön! 

Lapin lumoa ja yhdessä tekemisen kokemuksia

Viimeisen omatoimisen eräretken palautteissa toivottiin selkeää työjakoa ja tehtävien kuvausta. Näistä otamme vaarin seuraavan retken suunnitteluun ja sinä voit olla mukana tekemässä sitä, jolloin omatoimisesta leiristä tai retkestä tulee nimensä veroinen yhdessä jaettu kokemus. Tunturiladun kämppä ja Vuontisjärveä ympäröivät retkeilymahdollisuudet olivat monelle tämänvuotiselle kävijälle ennalta tuttuja.  Kolusimme tuttuja reittejä, mutta joka päivä tunturimaisema ja metsäinen polku on uusi seikkailu. Luonnossa sielu lepää ja voimat kertyvät arjessa jaksamiseen. Yhteiset ruokailuhetket toivat porukan yhteen ja joka ilta lämmitettiin sauna, vettä kannettiin myös muille Susikyrön vieraille, joille yhteissaunomisen etiketti tuntui olevan hieman epäselvä.

Tunturiin ei kannata lähteä yksin. Vaikka syksyisen retkemme aikana kesä tuntui vielä viipyilevän Vuontisjärven maisemissa, niin ruska-aikaan saattaa vaikka sumu laskeutua niin sakeana, ettei näe juuri kättäänsä pidemmälle, saati reitin seuraavaa merkkipaalua. Seuraavia retkiä ja reittejä suunnittelemme yhdessä etukäteen, jotta yhteisen tekemisen meininki pysyy myös päiväretkillä, missä maisemissa ne sitten toteutuvatkaan. 

Näkymätöntä vaikuttavuutta

Vertaisten kohtaamisella on joskus hämmästyttävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Koulutettu tukihenkilö on saanut perustiedot yhdistyksen toiminnasta ja hivistä sekä eväitä kohtaamisiin, muuten hän kohtaa tuettavan vertaisena. Useat tukihenkilötapaamisia jossain vaiheessa hyväksi käyttäneet hiv-positiiviset ovat jääneet järjestöaktiiveina toimintaamme ja vielä useammat ovat saaneet ratkaisun sen hetkiseen kysymykseensä ja voimavaroja jatkaa elämää omissa kuvioissaan. Molemmissa tapauksissa olemme tyytyväisiä lopputulokseen. Toimintamme on usein näkymätöntä jopa muille yhdistyksen jäsenille ja yksittäisten tapaamisten merkitystä on mahdoton mitata. Itse olen kokenut merkityksellisiä kohtaamisia ja oppinut paljon Posy-matkani varrella. 

Tule mukaan kirjavaan joukkoomme! Tarvitsemme apua tulevina vuosina entistä enemmän, jos kolmannen sektorin rahoitusleikkaukset iskevät tosissaan meidän yhdistykseemme. Yhteisömme elinvoimaisuus nousee moniäänisyydestä, ei ole mitään tiettyä ihmistyyppiä jolle yhdistystoiminta sopii tai ei sovi. Erilaisten ihmisten kohtaaminen on voimavaramme ja rikastuttaa omaa elämää. Mukana toimiminen voi antaa merkityksellisyyden kokemuksia, jotka kantavat pitkälle. Vuonna 2025 järjestämme koulutuksia vapaaehtoistoimintaan ja tukihenkilönä toimimiseen. Ilmoitamme näiden aikatauluista nettisivuillamme. Lisätietoja voi myös aina kysyä henkilökunnalta, yhteystiedot löytyvät täältä.

Kategoriat
Uutiset

Vaihdevuodet ja hiv – mistä kysyä neuvoa?

Poverin kysymyksiä ja vastauksia -palstalla nostamme esiin meille esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin. Kysymyksiä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen positiiviset@positiiviset.fi tai anonyymisti nettisivujemme jatkuvan palautteen lomakkeen kautta osoitteessa positiiviset.fi/yhteystiedot.

KYSYMYS: Missä määrin vaihdevuosiin liittyviä asioita hoidetaan infektiopolilla? Uskaltaako ja kannattako ottaa puheeksi, vai pitääkö kääntyä terveyskeskuksen puoleen? Onko vaihdevuosiin mahdollista saada lääkkeitä infektiopolilta?

VASTAUS: Vaihdevuosioireita voidaan kysellä infektiopolilla, mutta lääkkeitä emme kirjoita. Aika monen infektiolääkärin tietämys hormonikorvaushoidosta voi olla opiskeluajoilta, esimerkiksi yli 20 vuoden takaa, joten ajanmukaisempaa hoitoa saa terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta. 

Terveyskeskuksista määrätään suuri osa Suomen hormonikorvaushoidoista. Valitettavasti niilläkin lääkkeillä on usein saatavuushäiriöitä, joten terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa ollaan parhaiten tietoisia, mitä valmisteita on apteekeista saatavissa.

Huom! Muista kuitenkin mainita infektiopolilla, jos itse epäilet vaihdevuosioireita. Auttaa, ettei aleta tulkita joksikin muuksi ja toisaalta infektiopolilta voidaan neuvoa eteenpäin.

Vastaajana infektiolääkäri Inka Aho, HUS 

Kategoriat
Uutiset

Joulutauko Positiivisissa 20.12.2024-6.1.2025

Yksi vuosi on jälleen tulossa päätökseensä, ja on joulutauon aika. Kiitämme jokaista Positiivisten toimintaan tänä vuonna osallistunutta.

Toimisto ja tapaamispaikka on suljettu 20.12.2024-6.1.2025. Ensimmäinen tiistaikahvila järjestetään 7.1.2025 klo 17.

Rauhallista joulun aikaa ja mukavaa uutta vuotta! Nähdään taas ensi vuonna.

/

The year is coming to an end, and it’s time to relax. We would like to thank everyone who participated this year. You made this year special!

The office and meeting place are closed during the Christmas break from Dec 20th 2024 to Jan 6th 2025. The first Tuesday cafe will be held on Jan 7th, 2024 at 5 p.m.

Have a peaceful Christmas season and a happy New Year! See you again next year.

Kategoriat
Uutiset

Vastaa Positiivisten palvelukyselyyn

Positiivisten palvelukysely toteutetaan joka toinen vuosi, ja nyt on jälleen sen aika.

Kyselyyn vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Vastauksia käytetään toiminnan suunnittelun lisäksi toiminnan raportointiin sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin.

Jokainen palaute on meille tärkeä, joten kiitos ajastasi! Vastausaikaa on 31.1.2025 saakka.

Pääset vastaamaan kyselyyn tästä linkistä.

Lämmin kiitos jo etukäteen avustasi!

Lisätietoja tarvittaessa henkilökunnalta, yhteystiedot täällä.

Kategoriat
Uutiset

Maailman aids-päivän erikoisjulkaisu nyt luettavissa

Hiv-tiedot sekä terveydenhuollossa että yleisväestössä ovat valitettavan heikolla tasolla. Yhteiskunta on jämähtänyt tilaan, jossa yksillä on todella ajantasaiset tiedot hivistä, ja toisilla käsitykset vastaavat vuosikymmeniä vanhoja tietoja.

Tarvitaan tutkittua tietoa vaikuttamisen tueksi

Hiviin, hiv-positiivisiin ja hiv-tartunnalle erityisen alttiisiin ihmisryhmiin kohdistuva stigma on haaste, johon on vaikeaa puuttua ilman tutkittua tietoa sen ilmenemisestä ja vaikutuksista.

Äskettäin julkaistun tutkimuksen1 mukaan vain 28 % pohjoismaalaisista tietää, että lääkitty hiv ei tartu. Samassa tutkimuksessa osoitettiin, että väärinkäsitykset hivin tartuntatavoista, hiv-hoidon vaikutuksista ja suhtautumisessa hiv-positiivisiin ovat yleisiä.

ECDC:n tuoreen raportin2 mukaan myös terveydenhuollon työntekijöiden tiedot hivin tarttumisesta ja ehkäisystä ovat huolestuttavan puutteellisia. Tiedon puute näkyy hoitotilanteissa ennakkoluuloisina asenteina ja syrjivinä käytäntöinä.

Hiv-positiivisille suunnatun kyselytutkimuksen3 tulokset tukevat aiempia havaintoja siitä, että hiv-positiiviset kokevat terveydenhuollossa asioinnin stigman vuoksi hankalaksi.

Lue Maailman aids-päivän erikoisjulkaisu

Näiden ja muiden tuoreiden tutkimusten tuloksia käsitellään laajemmin Positiivisten Maailman aids-päivän erikoisjulkaisussa. Julkaisu on luettavissa verkossa täällä.

Lähteet

  1. Moseholm E, Brännström J, Kivelä P, Collins P, Miglar A, Hammer J, Vuorte J, von Stockenström, S. Public Knowledge and Attitudes on HIV/AIDS in the U=U Era: Insights from a Nordic Survey Study. P2. Nordic HIV & Virology Conference 2024. ↩︎
  2. European Centre for Disease Prevention and Control. (2024). HIV stigma in the healthcare setting. Monitoring implementation of the Dublin Declaration on partnership to fight HIV/AIDS in Europe and Central Asia. Stockholm: ECDC; 2024. ↩︎
  3. European Centre for Disease Prevention and Control. (2023). Stigma: survey
    of people living with HIV. Monitoring implementation of the Dublin Declaration on partnership to fight HIV/AIDS in Europe and Central Asia: 2022 progress report. Stockholm: ECDC; 2023. ↩︎
Kategoriat
Uutiset

Suomi saavutti kansainväliset hiv-tavoitteet – stigma yhä esteenä palveluiden saamiselle

Suomi on saavuttanut UNAIDSin asettamat 95–95–95-tavoitteet. Eli vähintään 95% hiv-positiivisista tietää tartunnastaan, heistä 95% on lääkityksellä ja heistä 95%:lla hoito toimii hyvin ja virukset ovat ns. mittaamattomissa. Suomessa kuitenkin vielä n. 15 % hiv-positiivisista on toimivan lääkehoidon ulkopuolella. Tiedon puute ja stigma ovat keskeisiä esteitä, jotka vaikeuttavat hiv-tartunnan saaneiden pääsyä hoitoon ja tukipalveluihin. 

“Suomessa hiv-tartunnat todetaan myöhään ja osalla sairaus on ehtinyt edetä aids-vaiheeseen asti. On väärin, että stigma estää ihmisiä pääsemästä testeihin ja hoitoon ajoissa.”

Vilma Pietilä, toiminnanjohtaja, Hivpoint

Alle kolmannes pohjoismaalaisista tietää, että lääkitty hiv ei tartu

Äskettäin julkaistun tutkimuksen1 mukaan vain 28 % pohjoismaalaisista tietää, että lääkitty hiv ei tartu. Samassa tutkimuksessa osoitettiin, että väärinkäsitykset hivin tartuntatavoista, hiv-hoidon vaikutuksista ja suhtautumisessa hiv-positiivisiin ovat yleisiä.

ECDC:n tuoreen raportin2 mukaan myös terveydenhuollon työntekijöiden tiedot hivin tarttumisesta ja ehkäisystä ovat huolestuttavan puutteellisia. Tiedon puute näkyy hoitotilanteissa ennakkoluuloisina asenteina ja syrjivinä käytäntöinä.

“Hiv-tiedot sekä terveydenhuollossa että yleisväestössä ovat valitettavan heikolla tasolla. Yhteiskunta on jämähtänyt tilaan, jossa yksillä on todella ajantasaiset tiedot hivistä, ja toisilla käsitykset vastaavat vuosikymmeniä vanhoja tietoja.”

Sini Pasanen, toiminnanjohtaja, Positiiviset ry

Tutkimustuloksista laajemmin Positiiviset ry:n Maailman aids-päivän erikoisjulkaisussa.

Maailman aids-päivän tatuointitapahtuma syrjintää vastaan

Tatuointitaiteilija ja aktivisti Scarlet järjestää yhteistyössä Hivpointin ja Positiiviset ry:n kanssa Maailman aids-päivän tatuointitapahtuman Blue Punk Tattoo -studiossa Helsingin Hakaniemessä su 1.12. klo 11-18.

Studioon voi tulla ottamaan tatuoinnin ilman ajanvarausta, ja valikoimista löytyy erilaisia Maailman aids-päivän teematatuointeja. Tapahtumalla otetaan kantaa niin tatuointitoimialalla kuin muissakin yhteyksissä tapahtuvaa hiv-positiivisiin kohdistuvaa syrjintää vastaan.

“Olin aivan ihmeissäni, kun huomasin tatuointistudioiden nettisivuilla lukevan, että he kieltäytyvät tatuoimasta hiv-positiivisia ihmisiä. Se on syrjintää!”

tatuointitaiteilija Scarlet, Blue Punk Tattoo

Oodissa tarinoita hivin kanssa elämisestä 

Maailman aids-päivänä 1.12. klo. 16 Helsingin keskustakirjasto Oodissa kuullaan tarinoita hivin kanssa elämisestä. Tarinatuokion päätteeksi esiintyy Helsingin gay-kuoro Out’n’loud. Kaikille avoin, maksuton tapahtuma.

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Sini Pasanen, Positiiviset ry
puh. 0445544556
sini.pasanen@positiiviset.fi

Toiminnanjohtaja Vilma Pietilä, Hiv-säätiö / Hivpoint
puh. 044 544 0900
vilma.pietila@hivpoint.fi

Lähteet

  1. Moseholm E, Brännström J, Kivelä P, Collins P, Miglar A, Hammer J, Vuorte J, von Stockenström, S. Public Knowledge and Attitudes on HIV/AIDS in the U=U Era: Insights from a Nordic Survey Study. P2. Nordic HIV & Virology Conference 2024. ↩︎
  2. European Centre for Disease Prevention and Control. HIV stigma in the healthcare setting. Monitoring implementation of the Dublin Declaration on partnership to fight HIV/AIDS in Europe and Central Asia. Stockholm: ECDC; 2024. ↩︎
Kategoriat
Uutiset

Hivilläkin on kasvot – annetaan niiden näkyä

Maailman aids-päivää vietetään 1.12. sunnuntaina. Ehkä kuulit radiossa Merjasta, tai näit somessa, valotauluilla kauppakeskuksessa tai metrossa punaisen häiriöilmoituksen?

Positiivisten “Annetaan hiville kasvot” -kampanjalla herätellään ihmisiä pohtimaan, miten paljon stigmaa hiviin ja hivin kanssa elämiseen liittyy.  
 
Monen ihmisen lähipiirissä tai työkaverina voi olla hiv-positiivinen ihminen. Hivin kanssa voi elää tänä päivänä ihan tavallista elämää. Omasta hiv-positiivisuudesta kertominen ei kuitenkaan ole helppoa, ja hiv-statuksen paljastuminen voi aiheuttaa pelkoa.  
 
Tällä kampanjalla ei kehoteta hiv-positiivisia antamaan omia kasvojaan hiville, vaan kaikkia meitä pohtimaan millaiset kasvot hivillä ja hiv-positiivisilla tänä päivänä on. Mitä jokainen meistä voisi tehdä edistääkseen tulevaisuutta, jossa stigma ei pakottaisi ketään salailemaan osaa itsestään?

Kampanjaa on tukenut Gilead Sciences.

Kategoriat
Uutiset

Maailman aids-päivä 2024 Oodissa

Maailman aids-päivänä perinteisesti muistetaan aidsiin menehtyneitä ja juhlitaan lääkityksen turvaamaa tervettä elämää – tällä kertaa Oodin kirjataivaassa.

Tänä vuonna tuli täyteen 35 vuotta Positiiviset ry:n perustamisesta, ja reilut 40 vuotta ensimmäisestä Suomessa tehdystä hiv-diagnoosista. Näihin vuosiin mahtuu monta tarinaa.

1.12.2024 klo. 16 Keskustakirjasto Oodin kolmannen kerroksen Saarikoski -matolla kuullaan tarinoita hivin kanssa elämisestä. Tarinatuokion päätteeksi esiintyy Helsingin gay-kuoro Out’n’loud.

Lämpimästi tervetuloa mukaan kuuntelemaan, muistelemaan ja vaikuttumaan.

Lisätietoja tapahtumasta yhteisötyöntekijä Tapulta (tappu@positiiviset.fi).