Tekijä: Anni Mattinen

Toimivalla hiv-lääkityksellä hiv-positiivisen ihmisen virustaso pysyy niin matalana, ettei hiv tartu suojaamattomassakaan seksissä. Tämä on tiedetty jo vuosia, mutta oikeuskäytäntö hivin tartuttamisesta ja tartunnalle altistamisesta on yhä ollut epäselvä, stigmatisoiva ja hiv-positiivisten näkökulmasta hyvinkin epäoikeudenmukainen.

Tilanne on ollut lähinnä absurdi viimeistään Partner-tutkimusten valmistuttua ja varmistettua, että lääkitty hiv ei tartu. Miten voi olla mahdollisuus joutua syytteeseen tilanteessa, jossa ei voi edes altistaa hiv-tartunnalle?

Korkein oikeus (KKO) antoi 15.9.2021 hivin tartuttamiseen ja tartunnalle altistamiseen liittyvän ennakkopäätöksen, jossa otettiin huomioon hivin tarttumattomuus hiv-positiivisen henkilön ollessa hiv-lääkityksellä. KKO:n päätös on merkittävä myös hiviin liittyvän stigman vähentämisessä.

Lokakuussa 2021 pääsimme perehtymään KKO:n tuoreeseen päätökseen ja rikosoikeuden yksityiskohtiin yhdessä Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion kanssa. Nuotio on myös Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin johtaja Helsingin yliopistossa.

Kun huolehtii lääkityksestään niin, että virustasot pysyvät tartuttamattomalla tasolla (alle 200 kopiota/ml), vastuu pahoinpitelyrikoksen yrityksestä tai vaaran aiheuttamisesta sulkeutuu – riippumatta siitä, onko kumppania informoitu hivistä tai onko kondomia käytetty

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio

Tallenne webinaarista on julkaistu videona Positiivisten Youtube-kanavalla.

On ilahduttavaa huomata, että myös oikeuskäytännöt muuttuvat tarpeen vaatiessa. Oikeuskäytännön muuttamisella ja rangaistuksen uhan poistamisella on suuri merkitys myös hiviin liittyvän stigman vähentämisessä.

Korkeimman oikeuden ratkaisut ovat luettavissa Finlexissä ja korkeinoikeus.fi -sivustolla. 

Juttu on julkaistu alun perin Poverin numerossa 4/2021. Kaikki Poveri-lehdet ovat ladattavissa ja luettavissa kokonaisuudessaan täällä.

Voimassa olevien koronarajoitusten mukaisesti myös Positiivisten tapaamispaikka on suljettu 31.1.2022 saakka. Seuraamme tilannetta aktiivisesti ja tiedotamme mahdollisista muutoksista heti sosiaalisessa mediassa ja nettisivuillamme.

Tiistaikahvilat järjestetään toistaiseksi virtuaalisesti. Ensimmäinen virtuaalinen tiistaikahvila on 11.1. klo 17–18. Osallistumistiedot saa ottamalla yhteyttä toimistoon esimerkiksi sähköpostitse osoitteeseen positiiviset@positiiviset.fi.

Chat palvelee poikkeusaikana laajennetuin aukioloajoin. Viikolla 2 chat on auki tiistaina, torstaina ja perjantaina klo 13–15. Chatissa voit jutella hivistä ja hivin kanssa elämisestä luottamuksellisesti ja matalalla kynnyksellä. Chat-ikkuna löytyy nettisivuilta oikeasta alanurkasta.

Positiivisten toimisto palvelee arkisin klo 10-16. Koronarajoituksista johtuen palvelemme pääasiassa etänä, ja parhaiten tavoitat meidät puhelimitse tai sähköpostitse. Yhteystiedot löytyvät täältä.

Tietoa koronarajoituksista ja -ohjeistuksita Helsingissä löytyy täältä. Kansallisia ohjeistuksia voi puolestaan seurata täältä.

The meeting place in Kamppi is closed due to the current coronavirus situation and restrictions. Currently, the restrictions extend until January 31, 2022. We monitor the situation and report any changes on social media and on our website.

Tuesday cafés will be held virtually. The first virtual Tuesday café will be 11.1. from 5 pm to 6pm. You can get the participation information by e-mailing to positiiviset@positiiviset.fi.

Online chat is now open with extended opening hours. This week, the chat is open on Tuesday, Thursday, and Friday from 1 to 3 pm. In the chat, you can talk about HIV and living with HIV with confidence and on a low threshold. The chat can be found on our website at positiiviset.fi.

You can reach the office during the weekdays from 10 am to 4 pm. The best way to contact us is calling or e-mailing. Contact information can be found here.

Information about restrictions and guidelines in Helsinki can be found here. Latest updates in national information is here.

5th June 2021 marked the official 40 anniversary of the HIV/AIDS pandemic. What has happened during these years? Check the facts with this video in one minute.

Videon käännös on toteutettu GSK:n tuella.

Ylen Flinkkilä & Kellomäki -ajankohtaisohjelmassa käsiteltiin Maailman aids-päivän viikolla hiviä ja sen historiaa. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa.

Ohjelmassa keskustellaan hivin historiasta laajasti. Millaista oli saada hiv-tartunta 1990-luvulla? Millaista hivin hoito oli ennen tehokkaan lääkityksen kehitystä? Miten tilanne on muuttunut vuosien saatossa? Entä miltä tulevaisuus hivin suhteen näyttää? Vastaamassa näihin ja moniin muihin kysymyksiin infektiolääkäri Matti Ristola, 90-luvulla tartunnan saanut Kari Tuhkanen sekä Positiiviset ry:n toiminnanjohtaja Sini Pasanen.

Katso tallenne ohjelmasta Yle Areenassa.

Ohjelman teemoja käydään läpi myös tässä Ani Kellomäen kirjoittamassa artikkelissa.

(In English below)

Ensimmäinen eurooppalainen kysely hiv-tartunnan saaneiden kokemasta stigmasta

Kyselyllä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC) yhteistyössä eurooppalaisten järjestöjen (AAE ja EATG) kanssa selvittää hiv-positiivisten kokemuksia stigmasta Euroopassa. Kyselyyn vastaaminen kestää 10–20 minuuttia, ja kysymykset keskittyvät kokemuksiin hiviin liittyvästä stigmasta ja syrjinnästä.

Kyselyyn voi vastata yli 20 eri kielellä. Vastausaikaa on 31.1.2022 saakka. Kyselyn tuloksia raportoidaan keväällä 2022.

Linkki suomenkieliseen kyselyyn tässä.

First ever European-wide HIV stigma survey

The purpose of this survey is to ask people living with HIV across Europe and Central Asia about their experience of stigma.

One of the Global HIV and AIDS targets is to end HIV related stigma and discrimination by 2030, and the findings of this survey will contribute not only to measuring the current situation but also shaping national policies and legislation fighting stigma and discrimination.

The survey is available online in more than 20 languages, takes about 10 minutes to complete and is fully anonymous. You can change language via the menu button on phone or by the dropdown Languages menu in web version.

The survey is available until 31th January 2022.

Link to the survey here.

Keskustelijoina livestriimissä olivat Positiivisten yhteisötyöntekijä Tapani Valkonen ja HUSin infektiolääkäri Jussi Sutinen.

Keskustelutilaisuuden teemana oli 40 vuotta hiv-epidemiaa ja 25 vuotta toimivaa hiv-lääkitystä. Tilaisuudessa tehdään tiivis katsaus hivin histroriaan aina ensimmäisestä kirjatusta tapauksesta alkaen.

Lisäksi kuullaan esimerkiksi, millainen sairaus hiv oli epidemian alkuvuosina ja millaisena ilmiönä se tuolloin näyttäytyi julkisuudessa. Samoin käsitellään vuosikymmenien aikana tapahtunutta kehitystä niin hoidon ja lääkityksen kuin ihmisten asenteiden ja käsitystenkin osalta. Tapahtumia käsitellään sekä lääketieteen että hiv-positiivisten itsensä näkökulmasta.

Kysymyksiä keskustelijoille sai esittää sekä ennakkoon että lähetyksen aikana. Koko tilaisuuden kesto oli noin puoli tuntia. Katso tallenne livestriimistä alla!

HUS julkaisi aiheesta myös tiedotteen Maailman aids-päivän alla. Sen voit lukea täältä!

Hiv-epidemian käynnistymisestä 40 vuotta – Maailman aids-päivän kampanja kannustaa päivittämään tiedot viruksesta nykypäivään.

Maailman aids-päivän teemana on tänä vuonna ”Tiedä faktat hivistä”. Hiv-epidemian käynnistymisestä on kulunut 40 vuotta ja toimiva hiv-lääkitys on ollut käytössä 25 vuotta, mutta tautiin liittyvät ennakkoluulot elävät yhä vahvoina. 

Toimivan lääkityksen ansiosta hiv-infektiota voidaan nykyisin pitää kroonisena sairautena, jonka kanssa voi elää täysipainoista elämää. Tehokkaan hoidon myötä hiv ei enää lyhennä ihmisen elinajanodotetta. 

”Tiedon tarve on yhä suuri paitsi hiv-epidemian alkuvaiheet eläneillä, myös nuorilla. Viestimällä ja keskustelemalla vähennetään hiv-positiivisten kokemaa syrjintää ja vahvistetaan eri ryhmien seksuaaliterveyttä”, toteaa Petra Lemmetty Suomen Punaisesta Rististä. 

Lääkitty hiv ei tartu 

Hivin 40-vuotisen historian aikana hiv on Suomessa muuttunut tappavasta taudista krooniseksi sairaudeksi ja sosiaaliseksi ilmiöksi, johon liittyy monenlaisia stigmoja. 

”Jatkuvan tutkimustyön ja hivin hoidon kehityksen ansiosta voidaan varmuudella sanoa, että lääkittynä hiv ei tartu. Asia on viimeksi todettu vuosina 2016 ja 2019 laajoissa PARTNER-tutkimuksissa, joissa selvitettiin hivin tarttumista. Tänä vuonna hiv-lääkityksen vaikutus tartuntariskiin on huomioitu ensimmäistä kertaa myös Suomen oikeuskäytännössä, mikä vahvistaa hiv-positiivisten ihmisoikeuksia”, Sini Pasanen Positiiviset ry:stä sanoo.

”Tämä on yksi askel polulla, joka vie kohti hiviin liittyvien ennakkoluulojen voittamista. Kun yhteiskunnassa suhtautuminen hiviin vähitellen muuttuu tietoon perustuvaksi, se antaa monille mahdollisuuden huolehtia entistä paremmin terveydestään. Hiv-testeihin hakeutumista ei tarvitse arastella ja seksuaaliterveydestä huolehtiminen ei ole tabu”, Jukka Keronen Hivpointista jatkaa.

Hiv-epidemian vuosikymmenet ovat opettaneet, että rakenteelliset epäoikeudenmukaisuudet pitävät yllä ei-toivottuja terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. 

”Tänä päivänä on selkeää näyttöä siitä, että rankaisevat ja syrjivät lait ja asetukset estävät terveystavoitteiden toteutumisen. Samaan aikaan ne ovat haitallisia yksilöille ja yhteisöille, lisäävät stigmaa sekä entisestään vahvistavat olemassa olevaa syrjintää”, Minna Huovinen Pro-tukipisteestä korostaa.

Väestöliiton Gina Myllymäki huomauttaa, että hiv nostaa esiin puutteita ihmisoikeuksien toteutumisessa kaikkialla maailmassa. 

”Tästä syystä ihmisoikeustyö, marginaalissa olevien ihmisryhmien aseman parantaminen sekä hyvinvoinnin edistäminen ovat avainasemassa hiv-työn tekemisessä sekä Suomessa että maailmalla. On myös tärkeää muistaa, että suuressa osassa maailmaa hiv ja aids ovat edelleen merkittävä kansanterveydellinen ongelma”.

Hiviin liittyvät faktat ajan tasalle 

Maailman aids-päivää vietetään 1. joulukuuta. Tänä vuonna Maailman aids-päivän toimikunta tarjoaa materiaalia hiviin liittyvistä faktoista nuorisotiloille, opettajille ja muille nuorten parissa työskenteleville. Ilmaiset materiaalit ovat saatavilla Maailman aids-päivän verkkosivuilta sekä Punaisen Ristin oppimateriaalipalvelusta. 

Tutustu materiaaliin: SPR Oppimateriaalit / Tiedä faktat hivistä Lue lisää: Maailman aids-päivän verkkosivut 

Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aids-päivän 1. joulukuuta vietettäväksi päiväksi. Päivän tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta hivistä ja aidsista sekä kampanjoida hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyn ja hiv-positiivisten oikeuksien puolesta. 

Lisätietoa

Sosiaalisen hyvinvoinnin suunnittelija Petra Lemmetty, Suomen Punainen Risti, p. 0406204373

Toiminnanjohtaja Sini Pasanen, Positiiviset ry, p. 0445544556 

Toimitusjohtaja Jukka Keronen, Hiv-säätiö / Hivpoint, p. 0405648814 

Palvelujohtaja Minna Huovinen, Pro-tukipiste ry, p. 0407090500 

Kehityspolitiikan asiantuntija Gina Myllymäki, Väestöliitto, p. 0406617784

Vuoden 2021 aikana Positiivisissa on tehty töitä uusien, entistä helppokäyttöisempien ja saavutettavampien nettisivujen eteen. Nyt projekti alkaa olla loppusuoralla. Uudet nettisivut on julkaistu ja niitä päivitetään aktiivisesti!

Nettisivut ovat tällä hetkellä toiminnassa vain suomeksi. Muut kieliversiot ovat työn alla ja ne julkaistaan myöhemmin.

Otamme mielellämme vastaan kaikenlaista palautetta nettisivujen toimintaan liittyen. Kommentteja voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen positiiviset@positiiviset.fi tai yhteydenottolomakkeen kautta.

Helsingissä influenssarokotuksen saa kätevästi 15.11.2021 alkaen itsenäisyyspäivään asti Meilahden Tornisairaalan infon taakse perustetusta rokotuspisteestä. Rokotus on hiv-positiivisille ilmainen. Rokotukseen on oikeutettu myös riskiryhmään kuuluvan läheinen. Influenssarokotteen saa myös infektiosairaanhoitajan vastaanoton yhteydessä, jos vastaanotto sattuu tälle ajalle.

Rokotukset ma, ke ja pe: maanantaisin ja perjantaisin klo 10–15 ja keskiviikkoisin klo 10–18

Korkein oikeus kumosi syyskuussa tuomion, jonka mukaan hiv-positiivisen suojaamaton yhdyntä oli ollut rikos. Loppuuko hivin tartuttamisen ja tartunnalle altistamisen kriminalisointi päätöksen myötä?

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio tulee Positiivisten syksyn webinaariin kertomaan, mitä ennakkopäätös todellisuudessa tarkoittaa.

Webinaari järjestetään 27.10. klo 17. Voit osallistua etänä kotisohvaltasi, tai tulla yhteiskatsomoon Tampereella tai Oulussa. Kokoontumispaikan saat ottamalla yhteyttä sähköpostitse positiiviset@positiiviset.fi tai puhelimitse 09 692 5441.

Webinaari on avoin kaikille kiinnostuneille, eikä siihen tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Pääset webinaariin suoraan allaolevasta linkistä. Webinaari järjestetään Zoom-sovelluksessa. Webinaarin aikana on mahdollisuus esittää kysymyksiä chatissa.Liity webinaariin tästä:

Webinaaria voi seurata kotisohvalta tai vertaistapaamisessa Oulussa ja Tampereella klo 17. Ilmoittautumisen yhteydessä saat paikkatiedot: Oulun tapaaminen juha-erkki@positiiviset.fi  ja Tampereen tapaaminen tapani@positiiviset.fi.

Tervetuloa!