Tekijä: Anni Mattinen

Selvitys tehtiin vuosina 2018–2019. Alkuperäinen raportti on luettavissa täällä.

Hiv-positiiviset ovat yliedustettuina vankiloissa ja muissa suljetuissa yksiköissä, kertoo Unaidsin maailmanlaajuinen selvitys vuodelta 2017. Syitä tälle ovat esimerkiksi hivin tartuttamisen ja tartunnalle altistamisen sekä hiville erityisen alttiiden ihmisryhmien ja käyttäytymisen kriminalisointi. Erityisen alttiita ihmisryhmiä ovat esimerkiksi huumeita käyttävät, seksityöntekijät sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Syinä ovat lisäksi huono hiv-testauksen ja tartuntoja ehkäisevien toimenpiteiden saatavuus, samoin kuin heikot mahdollisuudet tarvittavaan hoitoon pääsyyn.  

Kansainvälisten sopimusten mukaisesti jokaisella ihmisellä on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydenhoitoon riippumatta siitä, onko tällä rajoittamaton vapaus liikkua vai ei. Siitä huolimatta usein juuri vankiloissa olevien ihmisten terveydentila on huonompi kuin niiden ulkopuolisen väestön.  

AIDS Action Europen projekti European HIV Legal Forum (EHLF) raportoi hivin, hepatiittien ja tuberkuloosin hoitoon pääsystä ja tartuntojen ennaltaehkäisystä vankiloissa ja muissa suljetuissa yksiköissä kymmenessä Euroopan maassa. Raportissa tunnistettiin eurooppalaiselle vankiterveydenhuollolle laajoja korjaustarpeita. Esiin nousi useita erilaisia lakiteknisiä, rakenteellisia ja poliittisia ongelmia, jotka johtavat heikkoon hoitoon pääsyyn ja lopulta huonompiin terveydentiloihin. Suomessa tilanne on eurooppalaisessa vertailussa verrattain hyvä. Tätä ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä, vaan pieniä korjausliikkeitä sekä aktiivisia toimia tilanteen ylläpitämiseksi tarvitaan.

Suomen tilanteesta yleisesti 

Suomen vankiloissa kaikki terveydenhuollon palvelut toteutetaan Vankiterveydenhuollon kautta. Hiv- ja hepatiittitartuntoja ehkäistään vankiloissa monin eri tavoin. Esimerkiksi tarjolla olevat hygieniapakkaukset sisältävät ohjeet kondomin käytölle ja pistosvälineiden oikeaoppiselle puhdistamiselle ja hävittämiselle. Vangeilla on mahdollisuus saada käyttöönsä kondomeita ja puhdistusvälineitä vankiloiden poliklinikoiden kautta. Jotta tartunnat saataisiin havaittua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, on vankiloissa mahdollista päästä hiv- ja hepatiittitesteihin. Hepatiittivirusten A ja B osalta vankiloissa on mahdollista saada myös rokotteet ilmaiseksi. 

Positiiviset ry on järjestänyt myös vertaistukitapaamisia vankiloissa. 

Suomessa terveydenhuollon järjestäminen kaikille vankiloissa oleville ihmisille on Vankiterveydenhuollon tehtävä. Vankiterveydenhuollossa toimitaan yleisyysperiaatteen mukaisesti eli niin, että vankilassa tarjotaan samat julkisen terveydenhuollon palvelut, joita tarjotaan myös muussa julkisessa terveydenhuollossa, joskin tiettyjä olosuhteisiin liittyviä rajoitteita on. Sama laki pätee myös esitutkintavaiheen pidätyksiin.  

Onko hiv unohtunut vankiloissa?  

Suomen vankiloissa on – tai pitäisi olla – pääsy samanlaiseen hoitoon kuin muualla julkisessa terveydenhuollossa niin tartuntojen ehkäisyn kuin niiden hoidonkin osalta. Hiv on kuitenkin jäänyt vankiloissa hieman unohdetuksi taudiksi ja sen myötä esimerkiksi hiv-testiä ei muisteta aina tarjota sitä tarvitseville. Joissain vankiloissa samanlaista tapahtuu myös hepatiitti C:n osalta.  Suomen vankiloissa hepatiitti C:tä esiintyy kuitenkin huomattavasti enemmän kuin muussa väestössä (esiintyvyys vankiloissa 42,3%, muussa väestössä <1%). Tämän nähdään liittyvän siihen, että vankiloissa on ihmisiä, jotka käyttävät tai ovat käyttäneet huumeita pistämällä. 

Pakolaiskeskuksissa tarjotaan teoriassa samanlainen pääsy hivin ja muiden tarttuvien tautien ehkäisyyn ja hoitoon kuin vankiloissa. Suomessa on käytössä lista tulomaista, joista tuleville ihmisille automaattisesti tarjotaan tai tehdään mm. hiv- ja seksitautitestit saapumisen yhteydessä. Kaikille maahan tuleville ei kuitenkaan tarjota testejä lainkaan.  

Sama pätee myös turvapaikanhakijoihin. Suomeen voi siis muuttaa ulkomailta saamatta minkäänlaista tietoa terveydenhuollon palveluista. Testejä ei välttämättä tarjota, mutta testiin voi päästä halutessaan pyytämällä. Säilöönottoyksiköissä puolestaan tarjotaan terveydenhuollon palveluita vain tarvittaessa. Tartuntoja ehkäiseviä toimenpiteitä tai esimerkiksi kondomeita ja liukuvoiteita ei todennäköisesti ole tarjolla.  

Mitä tulisi korjata?  

Positiiviset osana EHLF:ia on tunnistanut myös suomalaisessa järjestelmässä tarvetta uudistuksille ja käytäntöjen muuttamiselle. Toimenpiteitä tarvitaan parantamaan pääsyä hivin ehkäisyn, neuvonnan ja testauksen sekä lääkityksen, hoidon ja tuen piiriin kaikille niille, joilla on rajoitetut mahdollisuudet saada hiv-palveluja. Suomessakin on rakenteellisia esteitä, joiden vuoksi  yhtäläiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet palveluihin eivät toteudu. Vaikka Suomessa asioiden voidaan sanoa olevan tällä hetkellä hyvin, on paljon asioita, joihin tulee aktiivisesti kiinnittää huomiota.

Alla oleva lista sisältää eriteltyjä toimenpiteitä käytäntöjen muuttamiseksi. Alkuperäinen lista luettavissa täällä.

1. Lait ja asetukset eivät saa asettaa hiv-positiivisia ja muita hiv-avainryhmiä suhteettoman huonoon asemaan lain edessä tai ruokkia hiviin liittyvää stigmaa. Poistetaan kaikki hiv-erityiset rikoslain pykälät sekä käytännöt, jotka pakottavat hiv-positiivisen kertomaan hiv-statuksensa. Dekriminalisoidaan seksin ostaminen ja myyminen sekä huumeiden käyttö. 
    
2. Taataan kaikille ihmisille yhtäläiset mahdollisuudet hiv- ja hepatiittitartuntojen ehkäisyyn ja hoitoon niin vankiloissa ja muissa suljetuissa yksiköissä kuin niiden ulkopuolella. Taataan lisäksi hoitojen jatkuvuus sekä vankilaan tai muuhun suljettuun laitokseen tultaessa että sieltä vapautumisen jälkeen. 
    
3. Varmistetaan, että hivin ja hepatiittien ehkäisyyn ja hoitoon suunnitellut käytännöt myös toteutuvat vankiloissa ja muissa suljetuissa laitoksissa. Pidetään hoitohenkilökunnan asiantuntemusta yllä. 
    
4. Kerätään parempaa, yksityiskohtaisempaa ja anonyymia tietoa vankiloissa ja muissa suljetuissa yksiköissä olevien terveydentilasta ja palveluista.  
    
5. Luodaan parempia ohjeita ja sääntöjä tartuntatautien ehkäisyyn ja hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Arvioidaan ja kehitetään niitä jatkuvasti yhdessä kansalaisjärjestöjen ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.  
    
6. Kehitetään monitasoista yhteistyötä niiden ministeriöiden ja viranomaisten kesken, jotka ovat vastuussa terveydestä, lainvalvonnasta ja maahanmuutosta. Näin voidaan varmistaa laadukkaat ehkäisy- ja hoitopalvelut ihmisille vankiloissa ja suljetuissa laitoksissa sekä sieltä vapautumisen jälkeen. 
    
7. Lisätään viranomaisten ja rikosoikeuden asiantuntijoiden tietoisuutta hivistä, muista tartuntataudeista sekä niihin liittyvistä avainryhmistä.